Mikä on vankikarkurin ammattitauti?

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

Mies karkasi vankilasta, jossa oli lusinut viisitoista vuotta.

Hän murtautui taloon ja etsi sieltä rahaa ja aseita, mutta löysi vain avioparin nukkumassa.

Vankikarkuri kiskoi miehen vuoteesta ja sitoi hänet tuoliin. Sitten hän sitoi naisen sänkyyn, suuteli häntä kaulaan ja meni vessaan.

Vankikarkurin ollessa vessassa mies sanoi vaimolleen:
- Tuo mies on karannut vankilasta! Hän ei varmaan ole nähnyt naista pitkään aikaan. Huomasin miten hän suuteli sinua kaulaan. Jos hän haluaa seksiä, älä vastustele. Anna hänen tehdä mitä hän haluaa. Mies on varmasti vaarallinen. Jos hän suuttuu, hän voi tappaa meidät molemmat. Ole reipas kultaseni! Minä rakastan sinua.

Vaimo vastasi:
- Ei hän suudellut minua kaulaan. Hän kertoi olevansa homo ja kysyi onko meillä vaseliinia. Sanoin, että sitä on vessassa. Ole reipas kultaseni! Minäkin rakastan sinua!

Milloin vankilat ovat tyhjimmillään?
- Karkausvuosina.

Rouva Virtanen oli loistavalla tuulella:
- Ajatelkaapas, poikani on tullut kotiin! Hänet oli tuomittu kymmeneksi vuodeksi Kakolaan, mutta hän on käyttäytynyt niin siivosti, että hän pääsi pois nyt, kahdeksan vuotta istuttuaan!

Naapurin rouva huudahti innostuneena:
- Kylläpä te mahdatte olla hänestä ylpeä!

Vanginvartija hermostui erääseen vankiin, koska vanki kyseli samaa asiaa jatkuvasti.

Vartija:
- Ja nyt sinä kyllä lakkaat kyselemästä ja juoksuttamasta minua koko ajan! Kyllä minä sitten sanon, koska on vuosi 2030!

Late tuli vankilassa uskoon.
- Ai kehen?

Kaksi vankia keskusteli kopissansa:

- Mitä sinä olet oikein tehnyt?
- Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä?
- Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta.

Seurasi hetken hiljaisuus...

- Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras.
- Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen.

Vankilan pastori meni jututtamaan Kallea, jolla oli pitkä tuomio.

Pastori:
- Nuori ystäväni, miksi sinäkin istut täällä?

Vanki:
- Jaa-a, totesi Kalle. Kun tuo ikkunaluukku on niin saatanan pieni.

Vanki valitti toiselle:
- Se on sitä mun tuuriani, että mä tänne päädyin. Olin murtautumassa pankkiin, kun näin vanhan vartijan istumassa tuolilla. Löin häntä patukalla päähän.

Toinen vanki kysyi:
- Kuoliko hän?

Vanki:
- Ei. Hän heräsi.

Makkaravarkaan kiinni nappaaminen kaupassa, oli vartijalle helppo nakki.

Vanginvartija haettiin kuulusteltavaksi vankilanjohtajan luokse.

Johtaja karjui:
- Kuinka on mandollista, että vanki numero 31 on päässyt pakenemaan?

Vartija änkytti:
- Hänellä oli avain...

Johtaja:
- Hän siis varasti sen?

Vartija:
- Ei, johtaja, hän voitti sen korttipelissä.