Mikä saari ei pysy paikallaan?

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Punapäinen nainen päätti ottaa molempiin reisiinsä tatuoinnit, toiseen Venäjän presidentti Boris Jeltsinin kasvot ja toiseen USA:n presidentti Bill Clintonin kasvot.

Eräänä iltana hän sitten oli miehen kanssa aloittelemassa “hommia“ ja kysyi mieheltä, että tietääkö hän, kenen kuvat hänellä on.

Mies vastasi:
- En mä noista reunimmaisista tiedä, mutta toi keskimmäinen on Tommi Läntinen.

Montako ministeriä tarvitaan vaihtamaan lamppu?

- Kaksi. Toinen sanoo kansalle, että kaikki mahdollinen on tehty, ja toinen kiertää lampun vesihanaan.

Mikä on poliitikon paradoksi?

- Puolet ammatista on puhumista asioista, joista ei tiedä mitään, ja toinen puoli vaikenemista siitä minkä tietää.

Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.

Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!

Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.

Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?

Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.

Miten nuhainen Sauli Niinistö vastaa puhelimeen?
- Sauli Diidistö.

Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kokoomus teki vaaliliiton.
Siitä tuli per.s. va. ko.

Kerjäläisryhmä käveli huonokuntoista tietä joka oli erään sillan kohdalla aivan romahduspisteessä ja kerjäläiset alkoivat huutaa apua.

Muuan politiikko käveli ohi ja huusi:
- Teitä ei tueta! Antaa romahtaa vaan.

Urho Kekkosella oli 70-vuotiaana 40-vuotiaan kunto.

Niin huonossa kunnossa 40-vuotiaat olivat 70-luvulla.

Poliittisten puolueiden ohjelmiin pitäisi saada samanlainen merkintä kuin elintarvikkeisiin:
- Parasta ennen vaaleja.

Maria Ohisalo halusi säästää hoitomaksuissa, joten hän vei oman lapsen isovanhemmille päivähoitoon. Koska siitä taas aiheutui vaivaa ja kuluja isovanhemmille, niin “Ohilaho“ päätti keksiä miten saisi inspiroitua omia vanhempiaan ja maksattaa aiheutuvat kulut veronmaksajilla.

Maria Ohisalon uusi aivopieru uudelle lakiehdotukselle oli lopulta valmis:
isovanhemmat voisivat jäädä vapaalle lastenlastenhoitoon ja he saisivat siitä hyvästä valtiolta rahallista korvausta.