Mikä saari ei pysy paikallaan?

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Marinin jauhonkatkuisia ja hieman humalluttavia letkautuksia vaalitentissä:

- Urallani on ollut nousuja ja laskuja.

- Minulla on aivan puhtaat jauhot pussissa.

- En ota nokkiini, kovasti....

- Oikeilla jauhoilla tekee aina mieli leipoa piirakkaa ja toisinaan munkkeja.

- Rentoudun imuroimalla vapaa-aikana.

Nainen istui junassa ja pyysi vastapäätä istuvaa matkustajaa nostamaan hänen vasemman jalkansa istuimelle.

Naapuri ajatteli että nainen on jotenkin vammautunut ja auttoi naisen jalan hellästi penkille lepäämään. Avulias naapuri haki naiselle myös lehden, sekä vielä kahviakin, kun niitäkin pyydettiin.

Tuota passaamista jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes lopulta naapuri kysyi säälien, mikä naista oikein vaivaa.

Nainen vastasi:
- Minua? Ei mikään, minä olen vihervasemmistolainen.

Kahdeltatuhannelta naiselta kysyttiin tuoreessa mielipidetutkimuksessa:
- Menisittekö sankyyn Bill Clintonin kanssa?

Kolmekymmentäneljä prosenttia vastasi:
- Ei koskaan enää.

Mitä Putinin pitäisi rakentaa voittaakseen sodan?
- Kasino. Nimittäin talo voittaa aina.

Miksi valehtelijoiden klubi lopetettiin maikkarilla?

- Yle alkoi näyttämään suoria lähetyksiä eduskunnan istunnoista.

Kekkonen meni lähimpien alaistensa kanssa ravintolaan.

Tarjoilija:
- Mitäs presidentille saisi olla?

Kekkonen:
- Talon pippuripihvi, kiitos.

Tarjoilija:
- Entäs kasvikset?

Kekkonen:
- Kasvikset ottaa saman.

Erästä puhetta pitäessään Jussi Halla-aho luetteli vuolaasti kaikenlaisia numerotietoja.

Puheen jälkeen joku kysyi häneltä:
- Kuinka ihmeessä muistatte kaikki luvut? Johan niiden keräämiseenkin kuluu aikaa päiväkausia.

Halla-Aho:
- Ja valtamedialta vielä pitempään todistaa lukuni vääriksi.

Mitä yhteistä on suomalaisilla poliitikoilla ja vauvanvaipoilla?
- Kummatkin pitää vaihtaa säännöllisin väliajoin ja samasta syystä.

Vihreä poliitikko saapui taivaan portille. Portilla Pietari vilkaisi saapujaa ja selaili isoa kirjaansa kiivaasti edes takaisin, samalla päätään raapien.

Pietari lopulta totesi: 
- Mitäs ihmettä te täällä nyt jo teette, teidän kuolinaikanne ei pitäisi olla vielä lähelläkään.

Poliitikko:
- Katsos kun kävelin iltakävelyllä hiekkarantaa pitkin ja satuin löytämään hiekasta pienen lyhdyn. Pyyhkäisin siitä hieman tomua pois ja sieltä ilmestyi henki. Henki totesi että perinteisesti saat yhden toivomuksen koska vapautit minut lampusta mutta voit toivoa vain asioita jotka hyödyttävät muita kuin itseäsi...

Pietari katsoi poliitikkoa ihmeissään ja odotti kovasti jutun jatkuvan.

Poliitikko jatkoi tarinaansa:
- Mietin sitten siinä hetken ja toivoin että maailmasta katoaisi se asia, joka haittaa eniten Suomen ympäristönsuojelua...
... Ja seuraavaksi huomasinkin olevani taivaan portilla.

Montako poliitikkoa tarvitaan vaihtamaan lamppu?
- Ei yhtäkään, koska kellään ei sytytä!