


Mainos:


Muistoja armeijasta:
- Kääpälän Sirkka antoi vain kahdelle: minulle ja Karjalan Prikaatille.
Joukkueenjohtaja tenttasi alokasta metsäleirillä:
- Alokas Nönnönnöö, miten toimitte, jos havaitsette öisellä vartiovuorollanne epämääräisen hahmon ryömimässä kohti leiriä?
Alokas:
- Tartun kapteenia rivakalla otteella kainaloista ja autan hänet punkkaansa.
Miksi alokkaat pitävät nenänsä puhtaina mennessään inttiin?
- Koska ovat kuulleet että intissä ammutaan räkäpäitä.
Kaksi sotajermua tapasivat toisia vuosien jälkeen.
Sotajermu kysyi:
- Muistatko vielä, kun sodassa ollessamme ruokaamme sekoitettiin ainetta, joka vähensi haluja?
Toinen vastasi:
- Muistanhan minä.
Sotajermu jatkoi:
- Tiedätkö mitä? Minusta tuntuu, että nyt se alkaa vaikuttaa.
Taysin kyltymätön nymfomaani, venäläinen uusrikas leski ei saanut miehestä koskaan tarpeekseen. Hän kuuli, että suomalainen sotilas vastaa kymmentä ryssää myös sängyssä.
Hän ei uskonut, mutta päätti kuitenkin kokeilla.
Suomalainen riisui asetakkinsa sängyn päätyyn ja aloitti rakkauden työt.
Kaksikymmentä varvia leski kesti ja sitten pyörtyi ensimmäisen kerran elämässään.
Herättyään aamulla tainnuksista, hän soitti palvelijansa ja kysyi minne suomalainen sotilas oli hävinnyt.
Palvelija vastasi:
- Se vetää käteen tuolla käytävällä.
Gruusialainen oli pistäytymässä Moskovassa ja halusi nähdä Leninin.
Mausoleumin pitkä jono hirvitti, joten mies otti laatikollisen hyvää gruusialaista konjakkia ja meni jututtamaan vahtisotilasta.
Tovin juotettuaan vahtisotilasta humalaan, sotilas julisti:
- Menetkö suoraan jonon ohi sisään vai tuodaanko ukko ulos!
Viisi korkea-arvoista upseeria oli matkalla sotaharjoituksiin. He huomasivat autonsa ikkunasta armeijan kuorma-auton, joka oli juuttunut liejuun.
Upseerit päättivät iskeä saappaansa saveen, kääriä hihansa ja auttaa auton takaisin kovalle maalle. Aikansa hikoiltuaan ja uurastettuaan he onnistuivatkin.
Yksi upseereista kysyi autonkuljettajalta:
- Olipa yllättävän raskasta! Mitä sinulla oikein on kyydissä?
Kuljettaja vastasi:
- Kolmisenkymmentä sotamiestä.
Alokkaiden tuvasta kuuluu illalla kamala mekkala.
Alikersantti saapuu tupaan ja huutaa:
- Alokas Salminen, kun sanomme hyvää yötä se tarkoittaa turpa kiinni! Onko sinulla jotain sanomista siihen?
Alokas Salminen vastaa:
- Hyvää yötä HERRA ALIKERSANTTI!
Ruotsin armeijan oppitunnilla kuultua.
Vääpeli:
- Miten vihollista voi hämätä ?
Alokas:
- Herra vääpeli, esimerkiksi kun panokset loppuvat, niin jatketaan ampumista, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Vääpeli:
- Entä miten estäisitte vihollista käyttämästä maan rautateitä?
Alokas:
- Polttaisin kaikki matkaliput, herra vääpeli.
Varuskuntaan saapui asepalvelustaan suorittamaan nuorukainen, jolla oli erikoinen tapa.
Aina nähdessään pöydällä, maassa, roskakorissa tai muualla paperinpalan, hän nosti sen ylös, tutki sitä tarkkaan ja huusi sitten:
- Ei se ole tämä! viskaten paperin menemään.
Touhua jatkui pari viikkoa, eikä alokkaan käytökselle löytynyt mitään järjellistä selitystä. Vaikka toiminta oli harmitonta, oli se kuitenkin sen verran erikoista, että varmuuden vuoksi nuorukainen päätettiin vapauttaa palveluksesta.
Hänen käteensä ojennettiin vapauttamistodistus ja jäätiin odottamaan tuttua huutoa ja sitä, että alokas heittäisi paperin menemään.
Tällä kerralla hän kuitenkin paperin luettuaan huusikin hilpeästi:
- Tämä se on!
Ja sen jälkeen hän taitteli paperin siististi taskuunsa.











