


Mainos:


Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.
Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.
Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.
Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.
Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...
Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.
Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?
Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?
Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.
Mies kuolla kupsahti ja joutui taivaan sijasta helvettiin.
Helvetin portilla itse Saatana kutsui miehen sisään:
- Kuuleppas Pekka, me ollaan just uusittu tätä helvettiä siten, että meillä on 3 erilaista osastoa. Saat itse valita mistä aloitat ja aina tuhannen vuoden välein vaihdetaan seuraavalle osastolle.
Pekka:
- No tämähän kuulostaa hienolta, lähdetäänpä katsomaan vaihtoehtoja.
Ensimmäisessä huoneessa oli mies köytettynä seinään ja nainen hakkasi kettingillä miestä niin, ettei yhtään luuta ollut enää ehjänä.
Pekka sanoi:
- Ei ei ei ei tänne!
Seuraavassa huoneessa mies roikkui katosta pää alaspain ja nainen ruoski miestä rottinkipiiskalla niin, ettei yhtään nahkaa ollut enää jäljellä.
Pekka sanoi:
- Ei ei ei ei! Katsotaan vielä se viimeinen osasto.
Kolmannessa huoneessa oli jälleen mies, joka oli kahlittuna seinään ja nainen otti kovalla tahdilla poskeen mieheltä.
Pekka kiljui innoissaan:
- Oijoi, tämän minä taidan kyllä valita!
Saatana kysyi:
- Oletko nyt aivan varma ja miettinyt loppuun asti?
Pekka kiljui onnesta soikeena ja suorastaan halusi päästä huoneeseen.
Saatana sanoi:
- No mikäpä siinä sitten.
Saatana käveli naisen luokse, koputti häntä olkapäälle ja tokaisi:
- No niin, sinä voitkin sitten lähteä täältä, seuraava henkilö saapui tilallesi…
Etelänmies meni lappiin syksyn ruskaa katsomaan ja ihmetteli siinä samalla, mitä nää ihmiset täällä oikein tekee ajankulukseen.
Kuinka ollakaan hän törmäsi kuitenkin yhteen paikalliseen mieheen, joten hänelle sitten esitti kysymyksen:
- Mitä te täällä lapissa oikein teette ajankuluksi?
Lapin mies vastasi:
- No, tietysti kesäisin naijjaan ja kalastellaan ja talvisin vähän vähemmän kalastellaan.
Mummo näki viljakuormassa olevan traktorin ajavan sillalta jokeen.
Kotona hän kertoi vaarille innoissaan nähneensä komean siemensyöksyn.
Perheen vävypoika oli hammaslääkäri ja anoppi tuli hänen asiakkaakseen.
Vävy sanoi anopilleen:
- Älä huoli tämä kestää vain hetken eikä tunnu missään.
Siihen sanoi anoppi:
- Samaa sanoo tyttärenikin teistä.
Nuoret tytöt matkustivat junalla, keskenään kikattivat ja puhuivat pojista.
Heitä vastapäätä istui vanha ukko jolla oli suussaan vain yksi keltainen etuhammas.
Ukkoa alkoi vituttamaan tyttöjen kovaääninen kikatus ja sanoi ivallisella äänenpainolla:
- Kovaa sitä puhutaan jo pojista, vaikka pimpis ei taida vielä olla karvojakaan...
Yksi tytöistä vastasi:
-Kyllä niitä aina sen verran löytyy, että sulle hammasharja saadaan!
Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.
Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.
Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.
Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.
Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.
Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.
Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.
Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.
Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.
Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.
Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?
Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.
Erään akan ukko kuoli ja kulli jäi pystyyn.
Kun ruumista oltiin laittamassa arkkuun kysyttiin akalta porataanko kanteen reikä vai katkaistaanko kulli.
Akka tokaisi nopeasti katkaiskaa ja työntäkää kulli ukon perseeseen sillä se on ainoa perse missä se ei ole vielä ollut.
Kolme koiraa keskustelee eläinlääkärin odotushuoneessa.
Rottweiler:
- Purin postimiestä jalkaan ja minut määrättiin lopetuspiikille.
Dobermanni:
- Minulla puolestani oli tapana jahdata naapurin lampaita ja nyt odottelen lopetuspiikkiä.
Tanskandoggi:
- Minulle sattui niin, että emäntäni oli juuri laskenut itselleen kylpyveden, hän oli ilkoisen alasti ja sitten häneltä putosi saippua maahan. Ja kun hän kumartui nostamaan sitä ja uros kun olen, niin en kyennyt hillitsemään itseäni vaan... Noh... kapusin selkään!
Dobermanni murahti:
- Herravarjele! Ja nyt sinut tuotiin lopetuspiikille?
Tanskandoggi:
- Ei, kun minulta leikataan kynnet.
Renkiä pisti lerssiin ampiainen ja kunnanlääkäri kehoitti sitä huljutelemaan piimälasissa.
No sattui hoidon aikana niin, että piika käveli ohi ja sanoi:
- Kyllä minä tiedän miten sitä käytetään, mutten ole koskaan nähnyt kun sitä ladataan.








