


Yhteistyökumppanin mainos:


Pikku-Kalle sanoo kaverilleen:
- Päiväni ovat luetut.
Kaveri:
- Miten niin?
Pikku-Kalle:
- Isoveljeni löysi minun päiväkirjani.
Pikku-Kallelta kysyttiin, mitä eroa on miehellä ja naisella.
- Ei paljon mitään. Takaa ovat samanlaisia ja edestä sopivat hyvin yhteen.
Pikku-Kalle meni kauppaan. Hän osti sieltä kurkun, kananmunia ja kaksisataa grammaa maksaa. Kaupasta poistuttuaan auto töytäisi Pikku-Kallen kumoon suojatiellä.
Hätääntynyt autoilija säntäsi autostaan ulos, ja kysyi Pikku-Kallelta tämän vointia.
Pikku-Kalle vastasi:
- Kurkku meni poikki, munat meni rikki ja maksa lensi ulos.
Isä kuuli, kun Pikku-Kalle luki iltarukouksen ja lopuksi vielä pyysi:
- Siunaa mummoa ja ota vaari vastaan!
Seuraavana päivänä vaari kuoli.
Isä ihmetteli, mistä poika tiesi kuolemasta jo edellisiltana rukousta lukiessaan.
Kului päiviä ja asia ehti unohtua jo isältäkin, kunnes hän kuuli Kallen sanovan iltarukouksensa päätteeksi:
- Siunaa äitiä ja ota isä vastaan!
Nyt isä pelästyi eikä uskaltanut nukahtaakaan seuraavana yönä.
Aamulla hän käveli väsyneenä töihin, auton jätti kotiin kaiken varalta.
Hän varoi autoja, hän käveli seinän vieriä pitkin ja pelkäsi, että joku ampuu hänet.
Hän istui koko päivän toimistohuoneessaan ovi lukittuna eikä käynyt missään edes ruokatunnilla. Töiden jälkeen isä käveli kotiin samoin kuin aamulla, varovasti, ympärilleen pälyillen.
Kotona hän totesi äidille:
- Voi että oli rankka päivä tänään töissä!
Äiti huokaisi:
- Rankkaa se on ollut kotonakin, postinkantaja kuoli tuohon portaisiin.
Pikku Kallen opettaja kutsui Kallen isän luokseen vanhempainiltaan.
– Teidän poikanne on luntannut, opettaja sanoi
– Mistä sinä muka sen tiedät, Kallen isä ärähti
– No kun Kallella ja Liisalla oli täysin samat vastaukset
– Se Liisa siinä on luntannut!
– Ei ole mahdollista
– Kuinka niin?
– Kun Liisalla luki että en tiedä niin Kallella luki en minäkään
Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
- Isä, opin tänään koulussa monta uutta sanaa.
Isä kysyi:
- Oliko teillä äidinkieltä?
Pikku-Kalle:
- Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen.
Pikku-Kallelle opetetaan koulussa: ”Jos tulee tulipalo, mene suoraan ulos, äläkä ota mukaan mitään.”. Kotona pikkukalle herää yöllä, kun äiti huutaa: ”Heti ulos, täällä palaa!”. Pikkukalle huutaa äidille, että ”Odota, riisuudun ensin!”.
Pikku-Kalle ja ukki olivat saunassa. Ukilla oli saunakalja, mitä sitten nautiskeli löylyjen lomassa.
Pikku-Kalle kysyi ukilta:
- Saanko hörön?
Ukki sanoi:
- Ota vaan pikku hörppy.
Pikku-Kalle otti kaljan, joi sen kokonaan kaljan ja antoi tyhjän tölkin takaisin ukille.
Ukki huomasi että tölkki oli tyhjä ja sanoi Pikku-Kallelle:
- Voi helvetti Pikku-Kalle, joit sitten kaikki oluet, alappas käydä ostamassa uusi tilalle.
Pikku-Kalle vastasi:
- En minä voi, koska olen vasta 4-vuotias, mutta voin minä toki yrittää käydä ostamassa.
Sitten Pikku-Kalle meni kauppaan ja kysyi myyjältä:
- Missä on kaljaosasto?
Myyjä torui:
- Kuules nulikka, et ole vielä tarpeeksi vanha ostamaan kaljaa.
Pikku-Kalle meni kotiin ja sanoi ukille ettei myyjä anna ostaa olutta.
Tuohon ukki neuvoi Kallea sanomaan kaupassa:
- Sano sille myyjälle että minä olen 69-vuotias ja minulla on 5 lasta ja vaimo on sairaalassa, puhelin oli tippunut metsään, että eiköhän sitä kaljaa nyt kuule pidä saada!
Sitten Pikku-Kalle meni kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Minä olen 5-vuotias ja minulla on 69 lasta ja vaimo on metsikössä ja puhelin sairaalassa.
Arvatkaapa tuliko kaljaa vai ei?!
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mikä on isäsi nimi?
Pikku-Kalle mietti hetken ja sanoi:
- En tiedä.
Opettaja moitti:
- Sinä olet jo 6 vuotias, etkä edes tiedä isäsi nimeä...
Pikku-Kalle vastasi:
- Taitaa olla sukuvika. Kun minun äitini on jo 34 vuotta, eikä sekään tiedä.
Pete tuli myöhässä Pikku-Kallen serkun ristiäisiin.
Pete kysyi Pikku-Kallelta:
- Onko minulta mennyt jo nimi ohi?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei kai, kun siinä Petenä olet.








