


Yhteistyökumppanin mainos:


Pikku-Kalle oli isänsä kanssa katsomassa uimakilpailuja. Kuuluttaja kuulutti, että seuraavana vuorossa on naisten rintauinti. Tällöin Pikku-Kalle kuiskasi isälleen: ”Mitä ihmettä? Eivätkö ne saa käyttää käsiään?”
Kalle katseli kun biologian opettaja aloitti kokeen matojen kanssa.
Neljä matoa oli laitettu neljään eri purkkiin.
Ensimmäinen mato oli laitettu purkkiin, jossa oli alkoholia.
Toinen mato oli laitettu purkkiin, jossa oli tupakan savua.
Kolmas mato oli purkissa, jossa oli spermaa.
Neljäs mato oli purkissa, jossa oli multaa.
Yhden päivän jälkeen, nämä olivat tulokset...
Ensimmäinen mato alkoholissa: kuollut.
Toinen mato tupakan savussa: kuollut.
Kolmas mato spermassa: kuollut.
Neljäs mato mullassa: elossa!
Opettaja kysyi, mitä voimme oppia tästä?
Kalle nosti äkkiä kätensä ja sanoi:
- Niin kauan kun juot, poltat ja nussit niin sinulla ei ole matoja!
Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
- Isä! Isä! Opin koulussa monta uutta sanaa!
Isä kysyi:
-No, oliko teillä äidinkieltä?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen!
Naispuolinen matematiikan lehtori kysyy luokalta:
- Jos aidalla istuu kolme varista ja lähitalon isäntä tulee paikalle ja ampuu niistä yhden, kuinka monta varista jää jäljelle?
Pikku Kalle:
- Ei yhtään, sillä yksi kuolee, muut säikähtävät pamausta ja lentävät pois.
Opettaja:
- Väärin, Kalle, sillä jos kolmesta ammutaan yksi pois, jäljelle jää kaksi. Mutta ymmärrän kyllä logiikkasi ja arvostan ajattelutapaasi.
Pikku Kalle:
- Mulla olis kans rouva opettajattarelle yksi kysymys. On kolme naista jätskikioskilla. He kaikki ostavat mehujääpuikon. Yksi naisista nuolee puikkoa, toinen imee sitä ja kolmas haukkailee siitä paloja. Kuka naisista on naimisissa?
Opettaja vastaa hämillisyyden puna poskillaan:
- No, kai se on sitten se, joka imee sitä puikkoa...?
Kalle:
- Väärin, opettaja. Sillä naimisissa on hän, jolla on sormus nimettömässä. Mutta mä ymmärrän sun logiikan ja arvostan ajattelutapaasi!
Pikku-Kalle oli tanssimassa daamin kanssa ja tokaisi:
- Sinäpä olet todella kaunis.
Neito vastaa:
- Jaa, no susta ei voi sanoa samaa.
Pikku-Kalle:
- Eipä välttämättä, mutta tee niinkuin minä.
Neito:
- No?
Pikku-Kalle:
- Valehtele!
Pikku-Kalle vietiin ensimmäistä kertaa kirkkoon.
Kun pappi saapui alttarille mustassa asussaan, Kalle nousi ylös ja huusi lujaa:
- Katso, äiti! Lepakkomies!
Pikku Kalle meni kauppaan hän osti sieltä munia, maksaa ja kurkkua.
Kun hän oli maksanut ostokset hän lähti kotia kohti.
Menomatkalla autoilija ajoi Pikku Kallen päältä.
Autoilija säikähti kovasti ja kysyi mitä tapahtui.
Pikku Kalle vastasi:
- Ei mitään, mutta kurkku katkesi, maksa lensi ulos, ja munat meni rikki.
Pikku-Kalle söi kotonaan joulupöydässä niin, että riisipuurot ja rusinasopat roiskui lusikasta ja lautaselta pöydälle.
Kallen isä torui poikaansa:
- Olet aikamoinen porsas.
Pikku-Kalle vastasi:
- Eikös porsas ole sian lapsi?
Oletteko kuulleet sen vitsin missä Pikku-Kalle hiipi kellariin?
En minäkään, koska se hiipi niin hiljaa.
Koulussa oli uskonnon tunti,opettaja kysyi oppilailta, että kuka särki Jerikon muurit, luokkaan syvä tuli hiljaisuus.
Lopulta opettaja kysyi Pikku-Kallelta, että kuka särki Jerikon muurit.
Kalle sanoi itku kurkussa ettei hän ole särkenyt niitä.
Opettaja sanoi, älähän Kalle itke kyllä opettaja uskoo ettet sinä niitä särkenyt.
Meni viikko, opettaja tapasi kylällä Kallen isän ja kertoi mitä uskontotunnilla oli tapahtunut.
Siihen Kallen isä sanoi, että jos Kalle kerta on sanonut ettei se ole särkenyt niitä, niin Kalle ei ole sitten kans särkenyt niitä.
Opettaja meni ihan hiljaiseksi eikä osannut sanoa enää mitään Kallen isälle.
Meni pari viikkoa tästä ja opettaja kysyi kunnanvaltuuston kokouksessa kunnanjohtajalta, että minkälaista porukkaa Kallen perhe oikein on, kun hän uskonnon tunnilla kysyi Kallelta, että kuka rikkoi Jerikon muurit niin Kalle puskahti itkuun ja sanoi ettei hän niitä rikkonut.
Kun hän myöhemmin kertoi asiasta Kallen isälle, niin isä sanoi että jos Kalle sanoi ettei hän niitä särkenyt niin Kalle ei ole särkenyt niitä.
Kunnanjohtaja sanoi opetajalle, että ollaan mekin ihan hiljaa asiasta ja maksetaan ne kunnan varoista.








