


Yhteistyökumppanin mainos:


Pikku Kalle sanoi isällen autossa:
- Minua kusettaa.
Isä vastasi:
- Ei pysähdytä pissalle nyt.
Pikku Kalle vastasi:
- Mutta minua kun kusettaa kovasti.
Isä sanoi:
- Sano mieluummin että laulattaa.
Seuraavana päivänä mummolassa Pikku Kalle sanoi mummolle:
- Minua laulattaa.
Mummo sanoi että:
- Ei nyt lauleta.
Pikku Kalle sanoi että:
- Mutta minä haluan kovasti laulaa.
Mummo vastasi:
- No laula hiljaa minun korvaan.
Pikku Kalle sanoi iloisesti:
- Jee minä laulan sinun korvaan.
Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
- Isä, opin tänään koulussa monta uutta sanaa.
Isä kysyi:
- Oliko teillä äidinkieltä?
Pikku-Kalle:
- Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen.
Pikku-Kalle oli isänsä kanssa iltakävelyllä.
Pikku-Kalle näki kun katulamppu syttyi ja siinä samassa hän huusi isälleen:
- Isä soita palokunta! Katulamppu palaa!
Pikku-Kalle potkiskeli uutta palloaan. Pikku-Ville ihaili palloa. Kalle sanoi: saat palloni, jos saan iskeä kolme raakaa kananmunaa päähäsi. -Sopii. Yksi muna…läts…kaksi munaa…läts… No, iske se kolmas jo! -Empäs, menettäisin palloni
Pikku-Kalle auttoi mummoaan peräpuikon laitossa.
Mummo pyllisti ja Kalle kysyi takaa:
- Laitetaanko tuonne ruskeeseen vai syötänkö tolle kalkkunalle?
Oletteko kuulleet sen vitsin missä Pikku-Kalle hiipi kellariin?
En minäkään, koska se hiipi niin hiljaa.
Pikku-Kalle tulee kouluun tunnin myöhässä. Opettaja kysyy miksi Kalle tuli myöhässä. ”Myöhästyin koska minut ryöstettiin matkalla.” ”No mitä sinulta vietiin?” ”Läksyt.”
Pikku-Kalle jäi auton alle matkalla kotiin jääkiekkomaaottelusta.
Kuljettaja juoksi hädissään autosta ulos ja kysyi, miten kävi.
Pikku-Kalle vastasi:
- Suomi voitti 4–1.
Pikku-Kalle oli ollut tuhma ja joutui rangaistukseksi vaatekaappiin.
Hetken kuluttua äiti avaa oven ja kysyy:
- Joko Kalle on kiitti?
Kalle vastaa:
- Ovi kiinni, akka! Täällä vetää.
Pikku-Kalle oli juuri päässyt koulusta ja meni kaupan kalatiskille. Siellä hän otti itsellensä numerolapun. Kun hänen vuoronsa sitten koitti, hän huusi BINGO.
Myyjä:
- Onneksi olkoon! Voitit itsellesi kilon perkeitä.
Pikku-Kalle sai perkeet paperipussiin ja laittoi ne reppuunsa.
Seuraavana päivänä:
Opettaja:
- Mikäs täällä nyt niin pahalta haisee; pieraisiko joku?
Pikku-Liisa:
- Ei, Kallen repusta tuo löyhkä tulee.
Opettaja:
- Niin niin, mietinkin miksi tuo haisee niin mädältä. Mutta Kalle, selitäppäs!
Pikku-Kalle:
- Äiti unohti muistuttaa.
Pikku-Kalle huusi naama punaisena:
- En varmasti syö aamulla kaulapuuroa, en varmasti.
Äiti sanoi:
- Mitä Kalle sitten söisi?
Pikku-Kalle:
- Isi kertoi naapurin sedälle, että miten ihana oli imeä naapurin emäntää. Minäkin haluaisin sitä herkkua imeä.
Pikku-Kalle oli isänsä kanssa täydessä bussissa. Yhtäkkiä heidän edessään ollut nainen huitaisi käsilaukullaan Pikku-Kallen isää päähän ja poistui bussista.
Isä sanoi:
- Olipas siinä omituinen nainen.
Pikku-Kalle:
- Niin olikin... Siksi minä nipistinkin sitä takapuolesta.








