Yhteistyökumppanin mainos:
Pikku-Kalle tuli äidin kanssa kaupasta.
Kalle supatti isälle:
- Et ikinä arvaa mitä kauppias sanoi äidille. Jos annat vitosen niin kerron.
Isä kaivoi lompakostaan vitosen Kallelle ja sanoi:
- No, mitä se sanoi kerro nyt.
Kalle vastasi:
- Se sanoi, että jauheliha on tarjouksessa.
Pikku-Kalle meni kauppaan ja jätti kaksi koiraansa ulos odottamaan.
Toisen koiran nimi oli Muna ja toisen Vetskari.
Kun Pikku-Kalle tuli kaupasta ulos, huomasi hän, että Muna oli puskassa piilossa ja Vetskari puun päällä kiikkumassa.
Pikku-Kalle huusi:
- Vetskari alas ja Muna esille!
Setä:
- Sedän kirje pitäisi viedä postilaatikkoon, viititkö Kalle viedä sen?
Pikku-Kalle:
- Ok, se sopii.
Setä:
- Mutta tiedätkö, mikä ero on postilaatikolla ja norsun perseellä?
Pikku-Kalle:
- En taida tietää?!
Setä:
- Taitaakin olla parasta, että vien itse kirjeen laatikkoon...
Äiti lähetti Pikku-Kallen kauppaan ostamaan persiljaa. Matkalla Pikku-Kalle kuitenkin unohti tuotteen nimen, ja niinpä hän kysyi kaupassa myyjältä: ”Onko teillä pyllyheinää?”
Pikku-Kalle heräsi yöllä ja kuuli outoa voihketta, ähellystä ja puuskutusta vessasta.
Vessan ovi oli lukossa, joten Pikku-Kalle jyskytti ovea ja kysyi että mitä siellä oikein tapahtuu.
Pikku-Kallen veli, Iso-Ville vastasi läähättäen:
- Mä ja Lissu pelataan täällä pokeria, painu nyt ipana hittoon siitä!
Seuraavana yönä Ville heräsi mennäkseen vessaan, mutta ovi oli lukossa. Ville koputti ovea.
Pikku-Kalle huusi vessasta:
- Mene pois, mä pelaan pokeria!
Ville sanoi:
- Et sä voi yksin pelata pokeria.
Pikku-Kalle:
- Voinpas... Mulla on hyvä käsi!
Pikku-Kalle oli taas kerran tehnyt kolttosia vanhemmilleen ja sotannut tahallaan mutaisilla kengillään koko eteisen lattian.
Isä suuttui tästä ilkityöstä kovasti ja kuritti poikaansa sen mukaisesti.
Isä heltyi kuitenkin ja sanoi Kallelle:
- Kuritan sinua, koska rakastan sinua.
Pikku-Kalle vastasi:
- Kunhan kasvan isommaksi, niin saat tuntea vastarakkauttani.
Koulussa oli uskonnon tunti,opettaja kysyi oppilailta, että kuka särki Jerikon muurit, luokkaan syvä tuli hiljaisuus.
Lopulta opettaja kysyi Pikku-Kallelta, että kuka särki Jerikon muurit.
Kalle sanoi itku kurkussa ettei hän ole särkenyt niitä.
Opettaja sanoi, älähän Kalle itke kyllä opettaja uskoo ettet sinä niitä särkenyt.
Meni viikko, opettaja tapasi kylällä Kallen isän ja kertoi mitä uskontotunnilla oli tapahtunut.
Siihen Kallen isä sanoi, että jos Kalle kerta on sanonut ettei se ole särkenyt niitä, niin Kalle ei ole sitten kans särkenyt niitä.
Opettaja meni ihan hiljaiseksi eikä osannut sanoa enää mitään Kallen isälle.
Meni pari viikkoa tästä ja opettaja kysyi kunnanvaltuuston kokouksessa kunnanjohtajalta, että minkälaista porukkaa Kallen perhe oikein on, kun hän uskonnon tunnilla kysyi Kallelta, että kuka rikkoi Jerikon muurit niin Kalle puskahti itkuun ja sanoi ettei hän niitä rikkonut.
Kun hän myöhemmin kertoi asiasta Kallen isälle, niin isä sanoi että jos Kalle sanoi ettei hän niitä särkenyt niin Kalle ei ole särkenyt niitä.
Kunnanjohtaja sanoi opetajalle, että ollaan mekin ihan hiljaa asiasta ja maksetaan ne kunnan varoista.
Pikku-Kalle huusi naama punaisena:
- En varmasti syö aamulla kaulapuuroa, en varmasti.
Äiti sanoi:
- Mitä Kalle sitten söisi?
Pikku-Kalle:
- Isi kertoi naapurin sedälle, että miten ihana oli imeä naapurin emäntää. Minäkin haluaisin sitä herkkua imeä.
Koulussa puhuttiin terveellisestä ruoasta.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kalle, millainen suhde sinulla on ruisleipään?
Kalle vastasi:
- En ota kantaa.
Pikku-Kalle tulee kouluun tunnin myöhässä. Opettaja kysyy miksi Kalle tuli myöhässä. ”Myöhästyin koska minut ryöstettiin matkalla.” ”No mitä sinulta vietiin?” ”Läksyt.”
Jaa VitsienVitsit.fi |
