Mainos:
Pikku-Kalle kysyi äidiltään:
- Voinko mennä auttamaan isää renkaiden vaihdossa?
Pliis, osaan kaikki tarvittavat kirosanatkin...
Kotiin oli tulossa äidille miesvieras. Äiti halusi miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa, mutta poika meinasi olla läsnä jatkuvasti.
Äiti keksi, miten saisi Pikku-Kallen pysymään toisella puolella asuntoa.
Hän ehdotti, että Pikku-Kalle istuisi ikkunan ääressä ja laskisi ohi kulkevia ihmisiä. Kalle saisi vitosen jokaisesta ihmisestä, joka kulkee talon ohitse.
Pikku-Kalle kävi laskemaan ja ihmisiä kulki harvakseltaan:
- Yksi, kaksi, kolme, neljä...
Sitten yhtäkkiä Kalle huusi innostuksesta ääneen:
- Voi vittu, nyt tuli äitille nussiminen kalliiksi, tulee hautajaissaatto!
Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.
Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.
Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.
Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?
Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!
Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.
Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...
Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.
Pikku-Kalle sanoo kaverilleen:
- Päiväni ovat luetut.
Kaveri:
- Miten niin?
Pikku-Kalle:
- Isoveljeni löysi minun päiväkirjani.
Pikku-Kalle seisoi kylätien varrella. Vanha setä ilmestyi paikalle polkupyörällä ja pysähtyi.
- Paljonko kello on, poikaseni?
- Kaksitoista.
- Vai niin, minä kun luulin, että se olisi ollut jo enemmän.
- Ei se täällä päin ole koskaan sen enempää, sillä sen jälkeen aloitetaan taas ykkösestä.
Pikku-Kalle:
- Äiti, miten tehdään oliiviöljyä?
Äiti:
- Varmaan puristetaan niitä oliiveja niin kauan kunnes öljy on tullut.
Pikku-Kalle:
- Selvä, nyt sitten tiedän miten tehdään vauvaöljyä!
Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
- Isä, opin tänään koulussa monta uutta sanaa.
Isä kysyi:
- Oliko teillä äidinkieltä?
Pikku-Kalle:
- Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen.
Pikku-Kalle istui luokassa jalat pöydällä.
Opettaja sanoi Kallelle:
- Sukassasi on reikä.
Pikku-Kalle vastasi:
- No tietty on. Enhän minä muuten olisi saanut niitä jalkaani.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mikä on isäsi nimi?
Pikku-Kalle mietti hetken ja sanoi:
- En tiedä.
Opettaja moitti:
- Sinä olet jo 6 vuotias, etkä edes tiedä isäsi nimeä...
Pikku-Kalle vastasi:
- Taitaa olla sukuvika. Kun minun äitini on jo 34 vuotta, eikä sekään tiedä.
Jaa VitsienVitsit.fi |
