


Yhteistyökumppanin mainos:


Pikku-Kalle oli kiivennyt puuhun ja lauloi:
- Mä oksalla ylimmällä...
Räks...
- Mä oksalla keskimmällä...
Räks...
- Mä oksalla alimmalla...
Räks...
- Maa on niin kaunis...
Humps...
- Me madot mullassa möyritään...
Pikku-Kallelle opetetaan koulussa: ”Jos tulee tulipalo, mene suoraan ulos, äläkä ota mukaan mitään.”. Kotona pikkukalle herää yöllä, kun äiti huutaa: ”Heti ulos, täällä palaa!”. Pikkukalle huutaa äidille, että ”Odota, riisuudun ensin!”.
Pikku-Kalle meni uimahallissa saunaan ja alkoi tuijottaa vastapäätä istuvan vanhan miehen isoa pömppömahaa.
Mies sitten huomasi Kallen tuijotuksen, taputti kovasti mahaansa ja sanoi möreällä äänellä:
- Kuule poika, tämä on täyttä ruutia sitten!
Kotona Pikku-Kalle kertoi peloissaan vanhemmilleen vaarallisesta pommista:
- Se oli tosi peloittavaa, koska ruutia oli hirveän paljon, mutta sytytyslanka näytti todella pieneltä!
Pikku-Kalle meni kauppaan. Hän osti sieltä kurkun, kananmunia ja kaksisataa grammaa maksaa. Kaupasta poistuttuaan auto töytäisi Pikku-Kallen kumoon suojatiellä.
Hätääntynyt autoilija säntäsi autostaan ulos, ja kysyi Pikku-Kallelta tämän vointia.
Pikku-Kalle vastasi:
- Kurkku meni poikki, munat meni rikki ja maksa lensi ulos.
Pikku-Kalle, pikku Liisa ja pikku Pekka kilpailivat, että kuka pystyy olemaan pisimpään saunassa.
Pikku Pekka oli 2 sekuntia ja lähti pois saunasta.
Pikku Liisa oli 2 minuuttia ja lähti pois saunasta.
Mutta Pikku-Kalle oli viipynyt saunassa jo 2 tuntia.
Pikku Liisa ja Pekka menivät saunan ovelle ja kysyivät, että onko kaikki hyvin.
Pikku-Kalle huusi:
- En voi tulla pois, koska pippelini on jäänyt lauteiden väliin!
Pikku-Kalle ja ukki olivat saunassa. Ukilla oli saunakalja, mitä sitten nautiskeli löylyjen lomassa.
Pikku-Kalle kysyi ukilta:
- Saanko hörön?
Ukki sanoi:
- Ota vaan pikku hörppy.
Pikku-Kalle otti kaljan, joi sen kokonaan kaljan ja antoi tyhjän tölkin takaisin ukille.
Ukki huomasi että tölkki oli tyhjä ja sanoi Pikku-Kallelle:
- Voi helvetti Pikku-Kalle, joit sitten kaikki oluet, alappas käydä ostamassa uusi tilalle.
Pikku-Kalle vastasi:
- En minä voi, koska olen vasta 4-vuotias, mutta voin minä toki yrittää käydä ostamassa.
Sitten Pikku-Kalle meni kauppaan ja kysyi myyjältä:
- Missä on kaljaosasto?
Myyjä torui:
- Kuules nulikka, et ole vielä tarpeeksi vanha ostamaan kaljaa.
Pikku-Kalle meni kotiin ja sanoi ukille ettei myyjä anna ostaa olutta.
Tuohon ukki neuvoi Kallea sanomaan kaupassa:
- Sano sille myyjälle että minä olen 69-vuotias ja minulla on 5 lasta ja vaimo on sairaalassa, puhelin oli tippunut metsään, että eiköhän sitä kaljaa nyt kuule pidä saada!
Sitten Pikku-Kalle meni kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Minä olen 5-vuotias ja minulla on 69 lasta ja vaimo on metsikössä ja puhelin sairaalassa.
Arvatkaapa tuliko kaljaa vai ei?!
Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.
Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.
Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?
Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!
Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.
Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...
Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.
Pikku-Kallella oli koulussa matikan tunti ja aiheena oli miinuslaskut.
Pikku-Kallelta kysyttiin paljonko on 1-1?
Pikku-Kalle vastasi 11.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta miksi hänen vastaus on 11.
Pikku-Kalle sanoi, että viiva yhdistää ne.
Oletteko kuulleet sen vitsin missä Pikku-Kalle hiipi kellariin?
En minäkään, koska se hiipi niin hiljaa.
Pikku-Kalle oli jäänyt kiinni tupakan poltosta koulussa. Opettaja soitti Pikku-Kallen isälle ja ilmoitti: ”Teidän lapseltanne on löytynyt Marlboro-aski.” ”Kauheaa!” sanoi isä. ”Yleensä hän polttaa Belmontia!”








