Ministeri ei sylje lasiin

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Nainen istui junassa ja pyysi vastapäätä istuvaa matkustajaa nostamaan hänen vasemman jalkansa istuimelle.

Naapuri ajatteli että nainen on jotenkin vammautunut ja auttoi naisen jalan hellästi penkille lepäämään. Avulias naapuri haki naiselle myös lehden, sekä vielä kahviakin, kun niitäkin pyydettiin.

Tuota passaamista jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes lopulta naapuri kysyi säälien, mikä naista oikein vaivaa.

Nainen vastasi:
- Minua? Ei mikään, minä olen vihervasemmistolainen.

Kuka seuraavista on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa?

1. Susanna Koski
2. Pentti Kouri
3. Olivier Panis

Mikä ero on sadan metrin juoksulla ja suomalaisella politiikalla?

- Sadan metrin juoksussa sinut hylätään, jos varastat kaksi kertaa.

Mitä yhteistä on poliitikoilla ja krokotiileillä?
- Suuri suu, muttei korvia.

Brezhnev meni aamulla Kremlin parvekkeelle tervehtimään aurinkoa:
- Hyvää huomenta, toveri aurinko!

Ja aurinko vastasi:
- Hyvää huomenta, toveri pääsihteeri!

Illalla Brezhnev meni taas Kremlin parvekkeelle.
- Hyvää yötä, toveri aurinko!

Ja aurinko vastasi:
- Haista sinä Leonid paska, minä olen lännessä nyt!

Toimittaja:
- Herra pääministeri, mitä teillä on sanottavaa budjetista?

Pääministeri:
- Ei mitään.

Toimittaja:
- Tiedän, mutta tarkoitinkin, miten muotoilette lausuntonne?

Lapsi kysyi isältä:
- Isä, alkaako kaikki sadut “Olipa kerran...“?

Isä vastasi:
- Ei, toiset alkavat “Jos äänestätte minua, niin lupaan...“

Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.

Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.

Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.

Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.

Tähän Väyrynen vakavana:

- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“

Sauli on hieman stressaantunut tiukan vuoden loppupuolella eikä meinaa eräänä iltana saada unta, joten hänellä on Jennille toive:

- Voisitko lukea minulle jotain otteita kirjastasi, jotta voisin nukahtaa nopeammin?

- Sauli kulta, minulla on vielä näin iltaseitsemältä paljon tehtävää, mutta laitan sinulle jonkin tallenteen netistä.

- Kansalaiset...

Puhelin soi…

– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri, kuulemiin.

Hetken päästä puhelin soi uudelleen…

– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri!

Taas menee hetki ja puhelin soi…

– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?

– Kuulkaas nyt! Te olette soittaneet jo useita kertoja. Olen jokaisella kerralla
sanonut etten ole enää pääministeri!

– Ette niin, mutta kun se on niin kiva kuulla uudelleen ja uudelleen!