


Yhteistyökumppanin mainos:


Li Andersson meni parturiin.
Parturi kysyi:
- Mistäs leikataan?
Andersson vastasi:
- Mistään ei leikata!
Kuka on Wille Batmanin serkku?
- Wille Rydman.
Eräät naispoliitikot menivät lappiin keräilemään lakkoja. Aikansa vaellettuaan suolla, he eksyivät toisistaan.
Toinen naisista alkoi huudella kaveriaan nimeltä:
- Kulhia... Kulhia!
Kohta metsästä kuului lappalaismiehen vastaus:
- Tulhaan anthamaan... tulhaan anthamaan!
Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan:
- We have Donald Trump, Bob Hope and Johnny Cash.
Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle:
- We have Sanna Marin, no hope and no cash.
Mitä Ana Risquetin isä sanoi kun Urpo Leppänen tuli pyytämään Anan kättä?
”Saat Anan, Urpo.”
Brezhnev meni aamulla Kremlin parvekkeelle tervehtimään aurinkoa:
- Hyvää huomenta, toveri aurinko!
Ja aurinko vastasi:
- Hyvää huomenta, toveri pääsihteeri!
Illalla Brezhnev meni taas Kremlin parvekkeelle.
- Hyvää yötä, toveri aurinko!
Ja aurinko vastasi:
- Haista sinä Leonid paska, minä olen lännessä nyt!
Miltä Suomi tuntuu ilman Marinia?
- Orvolta.
Mikä on poliitikon paradoksi?
- Puolet ammatista on puhumista asioista, joista ei tiedä mitään, ja toinen puoli vaikenemista siitä minkä tietää.
Tuntematon terroristijärjestö oli kaapannut panttivangeikseen valtion ylimmän johdon eli koko Sipilän hallituksen!
Terroristien vaatimuksena oli 100 miljoonaa euroa puhtaana käteen, tai sitten he valelevat kaapatut bensiinillä ja sytyttävät tuleen seuraavana aamuna klo 9.00.
Kansalaisjärjestöt organisoivat pikakeräyksiä ympäri kaupunkia saadakseen lunnaat kasaan määräaikaan mennessä.
Turussa kerääjä pysäytti kiireisen kulkijan ja pyysi osallistumista.
Ohikulkija sanoi:
- No totta kait jokaisen suomalaisen pitää osallistua tähän keräykseen! Paljonko ihmiset ovat keskimäärin antaneet?
Kerääjä vastasi:
- Yhdestä kolmeen litraan. Jotkut rekkaliikennöitsijät jopa viisi litraa!
Timo Soini oli ulkoministeriaikanaan myös viikon työmatkalla Japanissa. Hän oli matkallaan enemmän kuin tyytyväinen.
Hänellä oli huoneena hulppea sviitti jossa hän saattoi rauhassa lepäillä. Häntä ei esimerkiksi vaivattu millään tyhjänpäiväisillä virallisilla tapaamisilla, kokouksilla tai tutustumiskäynneillä eri kohteisiin.
Ruokaa ja upeita aterioita sen sijaan kannettiin hänen eteensä pitkin päivää...
Matkaviikon päättyessä eräs japanilaisista isännistä lähestyi Soinia hienotunteisesti kysyen:
- Milloin mestari on oikein aikeissa otella?











