Nuori nainen raskaana vanhukselle

Poimintoja aiheesta Vanhusvitsit

Kylän vanhin mies täytti 100 vuotta ja paikallislehden toimittaja meni tekemään juttua hänestä.

Toimittaja:
- Mikä on teidän salaisuutenne?

Mies:
- Otin nuorena rahapulassa 10 markalla suihin yhdeltä mieheltä.

Toimittaja:
- Ööh, tarkoitin pitkän iän salaisuuttanne.

Mies:
- Ahaa, paljon hedelmiä ja vihanneksia.

Vanhempi mies oli oppinut asumaan omassa kodissaan ja oli kova törpöttelemään sekä käymään kylän pubissa. Hän kuitenkin joutui lopulta vanhusten palvelutaloon asumaan.

Eipä aikaakaan kun hän jo kaljoitteli asuntolassa. Kerran hän oli ottanut niin sanotusti liikaa. Hoitaja tuli ovelle tarkastuskäynnille.

Mies luuli olevansa pubissa ja hoilasi:
- Sanokaa vaan milloin tulee valomerkki, niin minä lähden.

Kaksi pappaa keskustelivat puistonpenkillä:
- Naiminen, se on sitten mukavaa.
- Joulukin on mukavaa.
- Niin niin... Tosiaan, joulu on paljon useammin.

Virtasen vaari joutuu melkoisen suureen leikkaukseen ja pelko oli kova mahdollisista komplikaatioista.
Leikkauksen jälkeen Virtanen alkaa heräillä.
Leikkaussalin valo häikäisee hänen silmiään, mutta olo on muuten hyvä.

Hieman arastellen vaari kysyy:
- Tohtori, onnistuiko leikkaus?

Ääni vierestä vastaa:
En minä ole tohtori, olen Pietari.

90 vuotiaan piti palauttaa siemennäyte tutkittavaksi. Ukko palautti kuitenkin tyhjän purkin ja selitti:

- Minä koitin ensin vasemmalla ja sitten oikealla. Vaimo koitti kaksin käsin ja suullaan, ensin hampailla, sitten ilman...

Lopuksi koitti naapurin Elmakin, muttei hänkään saanut purkkia auki!

Kaksi pappaa oli ongella. Toista alkoi yskittää ja hänen tekohampaansa putosivat veteen.

Toinen pappa ehdotti:
- Ongitaan ne ylös!

Toinen pappa vastasi:
- Joo otetaan repusta syötiksi lenkkimakkaraa. Siihen ne tarttuvat varmasti!

Vaari täyttää vuosia ja lapset miettivät mitä he ostaisivat syntymäpäivälahjaksi.

- Ostetaan kirja.

- Ei, kun eihän se oikein näe.

- No, ostetaan sitten radio.

- Mutta kun eihän se kuule.

- Nyt minä tiedän. ostetaan mopo!

Mun papalla oli tapana sanoa:

- Aina kun yksi ovi sulkeutuu edessäsi, niin toinen ovi avautuu.

Mutta hän olikin surkea timpuri...

Vanhainkodissa iäkkäät Hilma ja Onni rakastuivat. Joka ilta he istuivat pihakeinussa ja pitivät toisiaan kädestä kiinni.

Eräänä iltana Onni hieman arasti kyseli Hilmalta:

-Tiedän kyllä, että me ei enää kyetä normaalia seksiä harrastamaan, mutta voisitko pitää edes minun heppiä kädessä, kun se tuntuu niin hyvälle?

Hilma sitten ajatteli, että mikäpä siinä jos Onni siitä jotakin mielihyvää saa. Siitä eteenpäin jokainen ilta he istuivat pihakeinussa ja Hilma piti Onnin munaa kädessä.

Eräänä iltana Hilma kuitenkin huomasi, että Onni oli siellä pihakeinussa erään toisen vanhuksen kanssa ja Onnin letku tämän naisen kädessä...

Tästähän Hilma suuttui ja alkoi itkunsekaisesti Onnille huutamaan:
- Mitä tuolla naisella on semmosta jota mulla ei ole?

Onni oli hetken hiljaa ja tokaisi:
- Parkinsonin tauti

Mummi ja ukki laittoivat nukkumaan jolloin ukki tuumasi että rakasteltaisiko?

Mummilehan moinen sopi, mutta lopulta ukilla ei oikein lemmensauva pysynyt pystyssä. Niinpä hän haki puupalasen ja alkoi sitä sitomaan sauvaan... Siinä välissä mummi pistäytyi uunilla.

Kun mummi palasi, niin ukki ihmetteli:
- Miksi sinä olet tuhkaa sirotellut tupsukan päälle?

Mummi vastasi:
- Jos sulhasta tuodaan paareilla, niin täytyyhän morsiamen olla suruhunnussa.

Koikkalaisen vaari makasi pirtin sohvalla kalpeana ja henki pihisten.

Nuuhkaistuaan muutaman kerran ilmaa hän kysyi heikolla ja vapisevalla äänellä vaimoltaan:
- Paistatko sinä jotain kun tulee niin hyvät tuoksut?

Vaimo vastasi keittiöstä:
- Lihapulliahan minä olen paistellut koko aamupäivän.

Vaarilla ilme kirkastui ja hän hihkaisi:
- Ne on minun suurinta herkkuani, tuopa minulle pari-kolme.

Vaimo vastasi tuhahtaen:
- Ole ukko hupajamati, nämä tulee sinun hautajaisiisi.

Toimittaja tuli vanhainkotiin haastattelemaan 90-vuotiasta pappaa.

Jonkun aikaa muita juteltuaan toimittaja kysyi:
- Millonkas sitä ollaan oltu naisen kanssa viimeksi?

Papparainen mietti hetkisen ja sanoi:
- Se oli varmaankin yheksäntoista viiskymmentä.

Toimittaja sanoi:
- No, edelliskerrasta onkin sitten jo ollut jonkin aikaa.

Papparainen tokaisi:
- Eihän tuosta ole kuin reilut kaksikymmentä minuuttia!