


Mainos:


Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan:
- We have Donald Trump, Bob Hope and Johnny Cash.
Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle:
- We have Sanna Marin, no hope and no cash.
Montako ministeriä tarvitaan vaihtamaan lamppu?
- Kaksi. Toinen sanoo kansalle, että kaikki mahdollinen tehdään ja toinen kiertää lampun vesihanaan.
Lapsi kysyi isältä:
- Isä, alkaako kaikki sadut “Olipa kerran...“?
Isä vastasi:
- Ei, toiset alkavat “Jos äänestätte minua, niin lupaan...“
Marinin saavutukset Wikipediassa, kun seuraava sukupolvi lukee sitä:
- Suomen suosituin saksitanssivideo
- kultainen penis palkinto
- jauhojengi
Marinin jauhonkatkuisia ja hieman humalluttavia letkautuksia vaalitentissä:
- Urallani on ollut nousuja ja laskuja.
- Minulla on aivan puhtaat jauhot pussissa.
- En ota nokkiini, kovasti....
- Oikeilla jauhoilla tekee aina mieli leipoa piirakkaa ja toisinaan munkkeja.
- Rentoudun imuroimalla vapaa-aikana.
Miksi Martti Ahtisaari ei voi keväällä käyttää ulkona verkkopaitaa?
- Pikkulinnut luulevat häntä talipalloksi.
TE-toimisto on tulevaisuudessa kuin Diili -ohjelma ja uusi työministeri Harry Harkimo.
Heidän iskulause kuuluu:
- Sä saat potkut!
Mitä eroa on juopolla ja kansanedustajalla?
- Juoposta ei tiedä milloinka se valehtelee.
Montako poliitikkoa tarvitaan vaihtamaan lamppu?
- Ei yhtäkään, koska kellään ei sytytä!
Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.
Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.
Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.
Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.
Tähän Väyrynen vakavana:
- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“








