Osoitti sormella äitinsä häpykarvoitusta

Poimintoja aiheesta Härskit vitsit

Peräkylän vanhapoika Eevertti oli aina kovin kaikkitietävä ja kyläläiset olivat kovin nyreissään hänen kaikkitietävyydestään, eikä häntä enää lopulta kysymyksillä vaivattu.

Eräs kyläläinen mietti kuitenkin, että vanhapoika Eevertti ei varmaan koskaan ole ollut naisen kanssa ja päätti näyttää hänelle kierukan. Kyläläinen oli aivan varma, että vastaus olisi tällä kertaa, en tiedä.

Vanhapoika Eevertti käänteli ja hypisteli aikansa kierukkaa ja lopulta sanoi:
- Outokummun kuparia tuntuis olevan, missähän vitussa minä oon tuonki aiemmin nähnyt...

Mies oli ollut autiolla saarella yli kymmenen vuotta aivan yksin, kunnes eräänä päivänä saarelle pelastautui alaston nainen.
– Nyt saat jotain sellaista, mitä olet jo varmasti kauan kaivannut, kujersi tyttö.
– Ihanko totta? Onko sulla kaljaa?

Sokea mies meni puutavaraliikkeeseen ja kysyi saada tavata työnjohtajaa.

- Hyvää päivää, olisiko teillä mahdollisesti vapaita työpaikkoja?

Työnjohtaja vastasi:
- Mutta tehdän olette sokea, ettehän te voi täällä töitä tehdä.

Sokea vastasi varmana:
- Pystyn kyllä tunnistamaan kaikki puulajit ja koot näkemättäkin, riittää kun vain haistelen niitä.

Työnjohtaja näytti epäilevältä ja sanoi haluavansa tehdä kokeen, muuten hän ei suostu uskomaan. Hän haki lautavarastosta kaksimetrisen koivupätkän ja toi sen sokean nenän eteen.

Sokea kommentoi:
- Koivua, parimetrinen.

Työnjohtaja:
- Ei hullumpaa.

Työnjohtaja palasi takaisin lautavarastoon. Hetken kuluttua hän palasi kakkosnelonen kainalossaan ja alkoi heiluttaa sitä sokean edessä.

Sokea sanoi varmana:
- Tämä on tammea, puolentoista metrin pätkä kakkosnelosta.

Työnjohtaja oli todella vaikuttunut, mutta halusi vielä yrittää testata sokeaa.

Hän pyysi sihteeriään riisuutumaan alasti ja tulemaan sokean miehen eteen.

Sokea mies haisteli ylhäältä, haisteli alhaalta, mutta ei tunnistanut mistä oli kysymys.

- Voisitko kääntää laudan ympäri, josko voisin haistella vielä toiseltakin puolelta?

Sihteeri kääntyi ympäri ja sokea mies haisteli uudelleen, ensin ylhäältä ja sitten alempaa.

Lopulta sokea veikkasi:
- No en ole ihan varma tästä, mutta veikkaan että kyseessä on 170-senttinen silakkatroolarin paskahuusin ovi.

Nainen ilkkui rannalla loikoilevaa mahakasta miestä, taputti tämän vatsaa ja sanoi:

- No mutta siinäpä onkin oikein sikspäkki. Onko Pirkka-olutta vai Karjalaa?


Mies vastasi naiselle:
- Siinä on hana alla, voit maistaa itse.

Nainen meni seksikauppaan ostamaan ns. kättä pidempää apuvälinettä.

Aikansa tutkittuaan tarjontaa, hän kysyi:
- Mitäs tuo hopeanvärinen vehje maksaa?

Myyjä kääntyy takahuoneeseen päin ja huutaa:
- Arska, mihin hintaan myyt termarisi?

Miten yhden illan jutut ovat samanlaisia kuin lumimyrskyt?

- Et koskaan tiedä milloin se tulee, montako senttiä paljastuu ja kuinka kauan se kestää.

Lappalainen oli iltaa viettämässä paikallisessa ravintolassa Utsjoella ja sai naisen mukaan kotiinsa jatkoille.

Lappalainen sanoi:
- Josset ny anna niin käy niinku Luostholla.

Hädissään nainen tietenki antoi ja aktin jälkeen kysyi:
- Mites Luostolla kävi?

Johon Lappalainen vastasi:
- En saanu.

Toimittaja etelästä haastatteli vanhaa poromiestä ja pyysi kertomaan mitä kaikkea mukavaa on jängällä tapahtunut.

Mies kertoili:
- No naapurin likka eksyi kerran tunturiin joten järjestettiin etsintäpartio. Aikamme etsiskeltiin kunnes löydettiin. Sitten ryypättiin ja pantiin sitä porukalla. 

Häkeltynyt toimittaja pyysi kertomaan mieluummin jotain poroihin liittyvää mukavaa.

Mies kertoili:
- No naapurin porotokasta karkasi kerran poro tunturiin ja taas järjestettiin etsinnät.  Aikamme sitä etsiskeltiin ja kun löydettiin niin ryypättiin ja pantiin sitä porukalla.

Toimittaja oli tyrmistynyt ja pyysi jotain ikävää muistoa vaihteeksi.

Mies kertoili:
- No mie eksyin kerran tunturiin...

Mitä eroa on insinöörillä ja esinahalla?
– Esinahka ymmärtää vetäytyä taka-alalle, kun aletaan tositoimiin.

Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.

Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.

Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.

Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.

Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...

Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.

Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?

Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?

Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.