


Yhteistyökumppanin mainos:


Kaksi suomalaista oli Tukholman-risteilyllä. He olivat varanneet oman saunavuoron, mutta jonkun sekaannuksen takia saunaan tuli myös ruotsalainen. Eivät suomalaiset tästä välittäneet, vaan antoivat ruotsalaisen saunoa kanssaan.
Saunassa juttelu kääntyi ammatteihin, eli mitä kukin teki työkseen. Ruotsalainen sanoi olevansa taikuri.
Sitä eivät suomalaiset uskoneet, vaan pyysivät ruotsalaista todistamaan sen.
Ruotsalainen sanoi:
- Noo... selvä, mutta tarvitsen tähän vapaaehtoisen.
Toinen miehistä suostui ja ruotsalainen käski häntä menemään kontalleen lattialle.
Ruotsalainen asettui miehen taakse ja kysyi:
- No niin, tuntuuko sinusta, että takapuolessasi olisi peukalo?
Mies vastasi:
- Kyllä.
Silloin ruotsalainen otti molemmat kätensä selkänsä takaa, heilutti peukaloitaan ilmassa ja huusi:
- Simsalabim!
Viisas ruotsalainen, tyhmä ruotsalainen, keiju ja joulupukki kävelivät kadulla kun he huomasivat maassa ison kasan seteleitä. Kuka heistä poimi rahat?
- Ei kukaan. Viisasta ruotsalaista, keijua ja joulupukkia ei ole olemassa ja tyhmä ruottalainen on liian tyhmä poimiakseen ne!
Miksi ruotsalainen blondi ei käytä minihametta?
- Siksi ettei munat näy.
Suomalainen ja ruotsalainen istuvat kahvilan pöydässä aamiaisella.
Ruotsalainen jauhaa koko ajan purukumia. Suomalainen ottaa leipää.
Ruotsalainen:
- Syöttekö te koko leivän Suomessa, kysyy ruotsalainen purukumia ärsyttävästi jauhaen.
Suomalainen:
- Tietenkin.
Ruotsalainen:
- Me emme. Syömme vain pehmeän sisäosan. Kuoret jauhetaan ja lähetetään Suomeen, jossa massasta tehdään suomalaisille leipää.
Suomalainen levittää marmeladia leivän päälle ja samalla ruotsalainen jatkaa puhettaan samalla purkkaa jauhaen.
- Me Ruotsissa syömme aina tuoreita hedelmiä, vanhat murskataan ja lähetetään Suomeen, jossa massasta tehdään suomalaisille marmeladia.
Suomalainen kysyy ruotsalaiselta:
- Mitä te teette käytetyille kondomeille?
Ruotsalainen:
- Me heitämme ne pois.
Suomalainen:
- Me emme. Me jauhamme ne murskaksi, lähetämme Ruotsiin jossa massasta tehdään ruotsalaisille purukumia.
SAS:n lentokone lähestyi Helsinki-Vantaan lentoasemaa.
Lennonjohtotorni:
- Ilmoittakaa korkeutenne ja sijaintinne.
Ruotsalaiskapteeni:
- Olen 180cm pitkä ja istun koneen keulassa.
Ruotsalainen menee valittamaan marketin neuvontaan:
- Teidän juustopaketissanne luki, että sen viimeinen käyttöpäivä on 15. kesäkuuta.
Asiakasneuvoja kysyy:
- Mikäs siinä sitten on vikana?
Ruotsalainen:
- Se loppui jo kesäkuun kahdeksantena.
Ruotsalainen kuuli psykologiltaan neuvon:
- Sun täytyy saada elämääsi jotain suurta jännitettä.
No tästä ruotsalainen otti neuvosta vaarin.
Seuraavana aamuna hän käveli sähköpylvään juurelle, nousi ylös, otti kiinni sähkölangasta, piti kiinni pylväästä, sai sähköiskun ja kuoli.
Pienlentokone syöksyi hautausmaalle Ruotsissa!
- 168 ruumista jo löydetty.
Nuori vastavihitty ruotsalaisneito pääsi töistään tavallista aiemmin ja näki miehensä olevan makuuhuoneessa.
Hän meni huoneeseen ja sanoi:
- Börje, riisu kenkäni.
Börje totteli ja riisui hänen kenkänsä.
Nainen jatkoi:
- Börje, riisu hameeni.
Niinpä Börje riisui hameen...
- Börje, riisu paitani.
Börje riisui hänen paitansa.
- Börje, riisu sukkahousuni.
Börje otti pois sukkahousut.
- Börje, riisu rintaliivini.
Börje avasi hänen rintaliiviensä lukon ja antoi niiden pudota lattialle.
- Börje, riisu vielä pikkuhousuni.
Ja Börje totteli.
- Ja Börje... Anna tämän olla viimeinen kerta, kun käytät vaatteitani.
Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.
No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.
Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”











