


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies sanoo vaimolleen:
- Olenko koskaan sanonut, että olet hyvä kokki?
Vaimo:
- Ei, et ole.
Mies:
- Ja silti vain jatkat kokkaamista?
Vaimo miehelle:
- Muistatko ne viimevuotiset hirvijahdit? Kun olit joka viikonloppu metsällä?
Mies:
- Kyllä. Miten niin.
Vaimo:
- Yksi niistä hirvistä soitti ja ilmoitti että sinulle on syntynyt vasa.
Vaimo kysyi eräänä iltana mieheltään:
- Muistatko vielä sen Niemisen Jaskan?
Mies:
- Entisen poikaystäväsi?
Vaimo:
- Niin justiin, tapasin hänet iltapäivällä ja käytiin yhdessä kahvilla.
Mies:
- Jaahas.
Vaimo:
- Jaska oli ihan yhtä kohtelias ja ystävällinen kuin aina ennenkin. Kehui, miten hyvin olen säilynyt. Olen kuulemma ihan samannäköinen kuin kaksikymmentä vuotta sitten.
Mies:
- Eikö hän sanonut mitään sinun läskiperseestäsi?
Vaimo:
- Ei! Ei me mitään sinusta puhuttu.
Pariskunta oli menossa naimisiin. Tuleva aviomies tähdensi tulevalle rouvalle, että hänellä oli tapana pitää aviovuoteen alla laatikkoa, johon vaimo ei saisi milloinkaan katsoa ennen miehensä kuolemaa.
Rakastuneena nainen ilman muuta hyväksyi järjestelyn.
Vuosien vieriessä laatikon salaisuus alkoi kovasti poltella vaimon mieltä ja eräänä päivänä uteliaisuus vei voiton. Hän avasi laatikon ja löysi sieltä kolme tyhjää olutpulloa ja 11,200 euroa rahaa.
Asiaa oli kysyttävä mieheltä ja mies tunnusti puolestaan, että kolme olutpulloa olivat muistutuksena niistä kerroista, jolloin hän oli pettänyt vaimoaan.
Vaimo tuumasi:
- Hmm, sinähän olet paljon matkustellut mies ja sinulla on paljon myös naispuolisia liiketuttavia ja sihteereitä, ei kai tuo kolme pulloa nyt niin paha ole. Entäs ne rahat, mikä niiden tarina on?
Mies:
- Ymmärräthän, se laatikko tuli välillä täyteen ja nuo ovat pullonpalautusrahoja.
Veturinkuljettajan vaimo oli tyytymätön mieheensä.
- Vaimon mielestä veturinkuljettaja oli pitkän avioliiton aikana muuttunut jotenkin kylmäkiskoiseksi.
Anna nyt, mies mankui vuoteessa vaimoltaan.
– “Enkä anna. Sitä säästetään perhejuhlia varten“, sanoi vaimo.
– “Kuule, antaisit nyt. Mulla on niin perskeleen paha olo.“
– “Sen siitä saa, kun sillä lailla ryyppää. Krapula on sinulle ihan oikein.“
– “Anna nyt“, mies jatkoi vonkaamistaan.
– “Minä en enää jaksa sinun kanssasi. Ota sitten, omapa on asiasi.“
Mies ryntäsi riemuissaan jääkaapille, avasi huushollin ainoan samppanjapullon ja kuului valtava pamaus, kun korkki lensi kattoon.
Silloin kuului lastenhuoneesta moittiva ääni:
– “Olisit vaan antanut sille, mutsi. Nyt se meni ja ampui itsensä!“
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.
Mitä nainen sanoi, kun katsoi miehensä alapäätä?
- Pussikoot pienenevät vuosi vuodelta.
Vaimo:
- Aita on rikki, viitsitkö korjata?
Mies:
- Vittu mä mikään timpuri ole!
Seuraavana päivänä vaimo:
- Pesukone ei toimi, viitsitkö katsoa?
Mies:
-Vittu mä mikään sähkömies ole!
Seuraavana päivänä aita oli korjattu, pesukone toimi. Mies kysyi:
- Kuka ne korjasi?
Vaimo vastasi:
- Naapurin Jarmo.
Mies:
-Paljonko tahtoi?
Vaimo:
-Ei mitään! Sanoi anna pullaa tai pillua!
Mies:
- Sä sitten teit pullaa?
Vaimo:
-Vittu mä mikään leipuri ole!
Naisen rakkauden tunnustus kolmansilla treffeillä:
- Rakkaani, kun menemme naimisiin, saamme kolme lasta.
Mies:
- Kuinka voit olla niin varma?
Nainen:
- Ne ovat jo kotona äidin luona.
– Viina tekee sinut pirun paljon kauniimmaksi, sanoi Pekka vaimolleen.
– Mutta enhän minä ole ottanut viinaa, vaimo ihmetteli.
– Et niin, mutta minä olen.
Mies ja vaimo riitelivät. Eräänä päivänä vaimo sanoi:
– Olisi kyllä mieluummin pitänyt mennä naimisiin apinan kanssa kuin sinun kanssasi.
Mies lisäsi:
– En usko, että pappi olisi suostunut vihkimään niin läheisiä sukulaisia.








