


Mainos:


Mikä on näkymätöntä ja haisee porkkanalta?
Pupu pieru!
Mikä on näkymätöntä ja haisee madoille?
Linnun pieru.
- Hei, otatko kesäkeittoa?
- En voi, saan siitä ilmavaivoja.
- Ikävä kuulla.
- Kyllä sitä vielä kuuntelee, mutta haju on ihan kamala.
Parasta opettajana olemisessa on mahdollisuus piereskellä vapaasti töissä ja katsella sitten draaman kehittymistä, kun kaikki lapset yrittävät syyttää toisiaan.
Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?
- Minä.
- Kuka minä?
- Ilmalaiva!
Pieru on ruuansulatuskanavan lahja ihmiskunnalle.
Luettelo yleisimmistä pieruista.
1. Tuhnu, äänetön, mutta mukavasti tuoksuva. Tuhnuttelia voi pysytellä porukassa tuntemattomana.
2. Sukupieru, rehellisin ja kovaäänisin pieru, saa usein aikaan naurunremakan. Kaikki saavat nauttia äänestä sekä aromeista.
3. Krapulapieru. Esiintyy usein juhlaillan jälkeen. Pieru on hyvin pieni lyhytkestoinen (poks) tai jopa äänetön. Eroaa Tuhnusta juuri koon perusteella sekä kestosta; Siinä missä tuhnussa saattaa pierua tulla pitkä ja hidas aromirikas kaasupurkaus, on krapulapieru lyhyt ja ytimekäs, kuiin pieni kaasuherne vilahtaisi ulos. Krapula pieru ei haihdu helposti isossakaan tilassa, se jää tahmeana, hyvin rikkaana ja vahvana tuoksuna ilmaan hyvin pitkäksi aikaa.
4. Märkäpieru. Tämä pieru sisältää kiintoainetta ja vettä yli kymmeneosan pierun tilavuudesta ja jätää jäljen housuihin. Ääni tunnistettava.
Vanha mies ja hänen vaimonsa makasivat sängyssä ja olivat menemässä nukkumaan.
Muutaman minuutin hiljaisuuden jälkeen, vanha mies pieraisee ja sanoo:
- Yksi piste.
Vaimo kääntyy ja sanoo:
- Mistä hiivatista sinä oikein puhut?
Vanha mies vastaa:
- Pelaan pierufutista!
Muutaman minuutin kuluttua vaimo pieraisee ja sanoo:
- Maali! Peli on nyt tasoissa.
Viiden minuutin jälkeen, vanha mies pieraisee uudestaan ja sanoo:
- Maali! Johdan peliä 2-1!
Vaimo on häviöllä ja raivostunut, jonka seurauksena hän pinnistää ja pieraisee äänekkäästi:
- Tasoissa ollaan!
Paineet kiristyvät äärimmilleen ja vanha mies ei suostu häviämään. Hän pinnistää kovaa, mutta päästääkin vahingossa lusikallisen housuun.
Vaimo kuulee erikoisen äänen ja kysyy:
- Mikäs hiivatti tuo oikein oli?
Vanha mies vastaa:
- Se oli pillin ääni, siirrymme puoliajalle. Vaihdetaan puolia.
Jos aivastat ja pieraiset samanaikaisesti, kehosi ottaa kuvakaappauksen.
Miksi sinun on varottava ninjojen pieruja?
He ovat hiljaa - mutta tappavia.
Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.
Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.
Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa.
Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.
Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.
Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:
- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.
Siihen kauppias vastasi:
- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.











