Pikku-Kallen serkun ristiäiset

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Joulu oli ovella ja Pikku-Kalle sanoi äidille:
- Äiti, tahdon lahjaksi Tampaxin.

Äitiä hieman hävetti ja kysyi tyynesti:
- Miksi juuri Tampax?

Pikku-Kalle vastaa:
- Koska sen avulla voi uida, hiihtää, pyöräillä ja paljon muutakin.

Pikku-Kalle ehdotti isälle:
- Jos teet mun läksyt, niin kerron minne äiti piilotti sun viinapullot.

Pikku-Kalle oli äidinkielen tunnilla, kun opettaja esitti hänelle kysymyksen.

Opettaja:
- Kalle, mikä on sinun lempikirjasi?

Pikku-Kalle:
- Satukirja.

Opettaja:
- Entä mikä on inhokkikirjasi?

Pikku-Kalle:
- Matematiikan kirja. Siinä on aivan liikaa ongelmia!

Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mikä on isäsi nimi?

Pikku-Kalle mietti hetken ja sanoi:
- En tiedä.

Opettaja moitti:
- Sinä olet jo 6 vuotias, etkä edes tiedä isäsi nimeä...

Pikku-Kalle vastasi:
- Taitaa olla sukuvika. Kun minun äitini on jo 34 vuotta, eikä sekään tiedä.

Pikku-Kalle osoitti sormellaan kadulla paritteleva koiria ja kysyi isältään, mitä eläimet tekevät.

Isä keksi nopean selityksen:
- Katsohan, tuo takimmainen koira on varmaankin loukannut käpälänsä ja tuo etummainen koira yrittää auttaa ja kantaa sitä.

Kalle tuumi:
- Voihan vittu... ihan niin kuin ihmiset! Heti, kun yrittää auttaa jotakuta, niin joutuu nussituksi.

Pikku-Kallen kouluun oli tullut uusi, kaunis naispuolinen terveydenhoitaja.

Eräänä päivänä Kalle meni terveydenhoitajan luo, laski housunsa paljastaen sukukalleutensa ja tokaisi:
- Sitä pitäs vähä tutkia.

Terveydenhoitaja tutki Kallen elintä lämpimin, hellin käsin. Puristeli, veti liikkuvat taakse, katseli, puristi hellästi varresta ja kiveksistä saaden aikaan Kallelle erektion.

Viimein terveydenhoitaja totesi hymyillen:
- Ei tässä ole minun nähdäkseni mitään vikaa.

Kalle tokaisi:
- Ei olekaan... Mut eiks ookki komee.

Pikku-Kalle oli isänsä kanssa iltakävelyllä.

Pikku-Kalle näki kun katulamppu syttyi ja siinä samassa hän huusi isälleen:

- Isä soita palokunta! Katulamppu palaa!

Koulussa puhuttiin terveellisestä ruoasta.

Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kalle, millainen suhde sinulla on ruisleipään?

Kalle vastasi:
- En ota kantaa.

Pikku-Kalle oli kiivennyt puuhun ja lauloi:
- Mä oksalla ylimmällä...

Räks...

- Mä oksalla keskimmällä...

Räks...

- Mä oksalla alimmalla...

Räks...

- Maa on niin kaunis...

Humps...

- Me madot mullassa möyritään...

Koulukuraattori keskusteli Pikku-Kallen kanssa:
- Kalle, mikä sinun isäsi on?
- Hän on sairas.
- Ei, en minä sitä tarkoittanut. Mitä sinun isäsi tekee?
- Hän yskii.
- Ei, minä tarkoitan, mitä hän tekee silloin, kun hän ei yski?
- Silloin hän vain makaa vuoteessa.
- En minä sitä tarkoita. Mitä hän on silloin, kun ei ole sairas eikä yski eikä makaa vuoteessa?
- Hän on terve.

Opettaja kysyi oppilailtaan:
- Millä puolella sydän sijaitsee?

Pikku-Kalle huutaa innokkaana:
- Minä tiedän, minä tiedän! Se on sisäpuolella.

Pikku-Kallella oli äidinkielen tunti. Opettaja kysyi mikä on adjektiivi.

Pikku-Kalle nosti reippaasti kätensä ja huusi riemastuneena:
- Se on kun minusta kasvaa Iso-Kalle, pitkä parta ja isot munat.