Prööt

Poimintoja aiheesta Pieruvitsit

Yleisön joukossa oli ilo ylimmillään, kun eräs mies laski hieman painetta ja sanoi:
– Älkää hermostuko! Ilokaasua se vain oli!

Miksi mies lakkasi kertomasta pieru-vitsejä?
Hänelle kerrottiin, että hänen vitsinsä haisevat.

Pikku-Kallelta pääsi kesken ruokailun pieru.

- Mitä, et kai sinä paukuttele ruokapöydässä, äiti kauhistui.

- Täytyy myöntää, että niin meinasi käydä, Kalle tunnusti. Onneksi sain kuitenkin vedettyä sen takaisin niin, että ilma vaan korahti.

Mikä lentää ja laulaa, eikä ole päätä eikä kaulaa?
– Pieru.

Mies ja nainen olivat juuri menneet naimisiin ja lähtevät kirkosta ajelemaan reellä kohti miehen kotia.

Tovin matkaa taitettuaan päästää hevonen mojovan pierun.
Isäntä siihen tyynesti: ”Ensimmäinen”.

Muutaman kilometrin jälkeen päästää hevonen toisen pierun ja
isäntä siihen virkkoo: ”Toinen!”.

Matka jatkuu kunnes hevonen pieraisee kolmannen kerran.
Silloin isäntä sanoo: ”Kolmas kerta!”

Pysäyttää reen, ottaa kirveen huovan alta ja lahtaa hevosen siihen paikkaan.

Morsian katsoo touhua kauhuissaan ja moittii miestä: ”Ootko tullu aivan hulluksi.. tappaa nyt hyvä hevonen tuolla tavalla! Ei se ollu mitään pahaa tehnyt, hevosparka”.

Isäntä katsoo vaimoaan tovin ja vastaa syvällä rintaäänellä:
”Ensimmäinen!”.

Jos pierut eivät jostain syystä haise.
Voit laittaa ne yöksi aromipesään kypsymään.

Jos pieraisisit matkustellessasi äänen nopeudella, haistaisitko sen ennen kuin kuulit sen?

Kuulitko sokeasta ja sydänsärkyisestä skunkista?
Hän rakastui pieruun.

Einari syötti porkkanaa hevoselle ja mietti, kummasta päästä syöttää sen.
No hän alkoi syöttää sitä takapuolesta. Hevonen pieraisi ja Einari sanoi:
– Älä puhalla, ei se kuumaa ole.

Mikä sinusta tulee isona, kysyttiin pierulta.

- Leija.

- Miksi leija?

- Jotta leijailisin taivaalla tuulen mukana.