Riittävän pätevä puhumaan ydinvoimasta

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Miksi suomalaiset ravintolat eivät ole kannattavia?

- Ruokailijat katsoo Harria syrjästä, Henkka aloitti alen ja Jyrki kokkaa sukulaisilleen.

Miten laitat seepran jääkaappiin?
- Avaamalla oven ja laittamalla seepran sisään.

Miten laitat elefantin jääkaappiin?
- Avaamalla oven, ottamalla seepran pois ja laittamalla elefantin sisään.

On viidakon linnanjuhlat, minne menee kaikki viidakon eläimet ja asukkaat.

Kuka puuttuu?
- Elefantti, koska se on vielä siellä jääkaapissa.

Olet puron luona, missä asuu vaarallisia krokotiilejä, etkä pääse kiertämään sitä, eikä siinä ole siltaa.

Miten pääset puron yli?
- No uimalla tietenkin, koska krokotiilit ovat siellä linnanjuhlissa.

Pikkupoika kysyy häissä äidiltään:
- Miksi morsian pukeutuu valkoiseen väriin?

Äiti vastaa:
- Koska valkoinen on ilon ja rakkauden väri.

Poika:
- No miksi sulhasella on musta puku?

Gigantin myyjän kehityskeskustelu esimiehen kanssa.

Myyjä:
- Tarvitsen palkankorotuksen.

Esimies:
- Se on vaan tyhmää maksaa liikaa.

Iso turkulainen nahkaliiveissään meni Helsingissä baariin, joi itsensä tukevaan humalaan ja alkoi räyhätä:

- Te vasemmalla puolella olette pelkkiä tolvanoita! Ja te oikealla puolella homoja!

Pienikokoinen helsinkiläinen nousi ylös pöydästä.

Turkulainen ärisi:
- Mitäs sinä rääpäle meinaat?!

Helsinkiläinen vastasi varovasti:
- Anteeksi, pikkuinen vastasi, mutta olen väärällä puolella.

Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.

Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.

Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.

Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.

Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.

Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.

Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:

- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!

Pasi kysyi äidiltä:
-Mikä on maailman suurin kana? Entä missä on maailman suurin saha?

Äiti:
-En kyllä tiedä.

Pasi:
- Maailman suurin kana on Kanadassa ja maailman suurin saha on Saharassa.

Ontuva mies meni rautatieaseman lipputiskille ja sanoi:
- Kiikkaan edestakaisin.

Lipunmyyjä:
- Kyllä minä sen näen, mutta haluatteko matkustaa johonkin?

Mitä verottaja laittaa leivän päälle?
- Alvikinkkua.

Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.

Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.

Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.

Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.

Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.

Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.

Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.

Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:

- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.

Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:

- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!

Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.