Rouva Murtonen kirjoitti miehelleen vankilaan

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

- Sain kuusi kuukautta linnaa, kun ajoin liian hitaasti.
- Miksi ihmeessä.
- Auton omistaja sai minut kiinni.

Rosvo-Roope oli joutunut kiven sisään.
Vankilan johtaja selosti uudelle tulokkaalle, että jokaiselle pyritään vankilassa antamaan ammattia vastaavaa työtä.

Vankilanjohtaja:
- Eikö olekkin hyvä homma? Mikäs teidän ammattinne olikaan?

Roope:
- Kyllä vain, on hienoa. Minä olen suorittanut mm. vartijan perustutkinnon.

Mikä on vankikarkurin ammattitauti?
- Pakokauhu.

Tuomari tutki syytetyn papereita.

- Onpas teillä melkoinen rikosrekisteri. Murto, varkaus, pahoinpitely, ryöstö, raiskaus, raiskaus, raiskaus, raiskaus...

- Joo, mulla kesti aikansa ennen kuin tajusin, mihin kannattaa erikoistua.

Vanginvartija huomautti toiselle vartijalle:

- Putte on karannut kopistaan.

- Vihdoinkin, se viilaaminen kävi minun hermoilleni.

Kirkkoherra oli tervehdyskäynnillä vankilassa.
- On hauska nähdä teitä täällä näin runsaasti...

Muurari laitettiin lukemaan tiilenpäitä.

Tuntea hellä suudelma niskassa on miellyttävä herätys.
... Paitsi vankilassa.

Vaimo miehelleen vankilan tapaamishuoneessa:
- Huomasitko sen viilan, jonka leivoin kakkuun?
- En. Joudun huomenna leikkaukseen.

Kaksi vankia keskusteli kopissansa:

- Mitä sinä olet oikein tehnyt?
- Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä?
- Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta.

Seurasi hetken hiljaisuus...

- Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras.
- Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen.