Ruotsin tunnetuin painija

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Tyhmä ruotsalainen, viisas ruotsalainen, joulupukki ja hammaskeiju kävelivät kadulla.

He näkivät maassa satasen setelin. Kuka sen poimi?

- Ei kukaan. Viisasta ruotsalaista, joulupukkia ja hammaskeijua ei ole olemassa, ja tyhmä ruotsalainen luuli sitä purukumipaperiksi.

Mies yritti päästä juttusille kauniin tytön kanssa.
– Mikä olet ammatiltasi? hän kysyi.
– Tilastotieteilijä, vastasi nainen. Olen juuri saanut valmiiksi tutkimuksen, jonka mukaan venäläisillä miehillä on pisin penis ja ruotsalaisilla paksuin…. Mutta mikä olikaan nimesi?
– Mies vastasi empimättä: Vladimir Svensson

Miksi ruotsalaiset eivät juo kahvia?
- Heidän mielestään kahvin keittäminen on sähkön tuhlausta.

Miksi ruotsalainen tarvitsee Saharassa santapaperia?
- Käyttää sitä karttana.

Kuitenkin kesken näytöksen sille tuli yksinkertaisesti aivan hirveä paskahätä.
Niinpä se lähti etsimään vessaa, muttei kuitenkaan löytänyt muuta kuin pienen siivouskomeron.

Ruotsalainen ajatteli:
– Tännepä voin kai ulostaa kenenkään huomaamatta.

Hädästä päästyään ruotsalainen tuli takaisin teatterisaliin, mutta huomasi, ettei siellä ollut kuin yksi mies.

Ruotsalainen kysyi mieheltä:
– Loppuiko näytös, se ihmetteli.

Näytti että mies oli ilmeisesti syönyt suklaata; naama oli aivan ruskea.

Mies vastasi:
– Näytös ei loppunut. Joku idiootti vain paskansi tuulettimeen.

Kahdelle ruotsalaisveljekselle tuli riitaa siitä, että kumpi saa perinnönjaossa isävainaan moottoripyörän. Suomalainen tuli hätiin ja ehdotti juoksukilpailua.

Ruotsalaiset juoksivatkin stadionin ympäri, mutta tulivat maaliin yhtäaikaa.

Suomalainen ehdotti siihen:
- Jos vaikka juoksette Tukholman ympäri, niin kyllä voittaja saadaan selville.

No, veljekset tutkivat reitin kartasta ja painelivat matkaan. Mutta kuinka ollakaan, taas he olivat maalissa yhtä aikaa.

Ohhoh, tuumasi suomalainen ja jatkoi:
- Nyt juoksette Tukholmasta Malmöön ja takaisin, kyllä siinä voittaja varmaan saadaan selville.

Veljekset pudistivat päätään hengästyneenä, mutta suostuivat lopulta menettelyyn. Niin he alkoivat juosta eteläisen Ruotsin halki kohti välietappia.
Puolikuolleina he lopulta saavuttivat Malmön keskustan, jossa he kaatuivat maahan vetämään henkeä ennen juoksumatkaa takaisin.

Siinä samassa turistireissulla ollut tanskalainen meni ohi ja kysyi, voivatko miehet hyvin.

Ruotsalaiset selittivät tanskalaiselle millainen kisa heillä nyt on menossa.

Siihen tanskalainen totesi:
- Senkin pöljät. Suomalainen on nyt jekuttanut teitä pahemman kerran. Tehän olette siamilaisia kaksosia!

Suomalainen, ruotsalainen, norjalainen, britti, ja amerikkalainen olivat lentokoneessa.
Yhtä äkkiä koneeseen tuli vika ja kone alkoi täristä. Lentäjä huusi, että lastin painoa piti vähentää. Jonkun pitäisi hypätä.

Britti käveli ovelle, avasi sen, ja huusi: ”For queen!” hypäten samalla ulos.
Lentäjä sanoi, että painoa pitäisi edelleen vähentää.

Amerikkalainen käveli ovelle, huusi ”For uncle Sam!” ja hyppäsi.
Lentäjä huusi, että vielä yhden piti hypätä.

Suomalainen ja norjalainen katsoivat toisiaan, huusivat ”Pohjoisen yhteistyön puolesta!” ja heittävät ruotsalaisen koneesta.

Laivan haaksirikossa henkiin jäi kuusi naista ja yksi mies. He onnistuivat pelastautumaan pienelle saarelle.

Aikaa kului, ja naiset alkoivat vaatia mieheltä aina vain lisää lempeä. Koko touhuun jo väsyneenä mies jakoi jokaiselle naiselle oman viikonpäivän. Sunnuntaina hän piti vapaata, kulki onnellisena saarella ja kalasteli.

Eräänä päivänä mies huomasi vähän matkan päässä jonkun uivan saarta kohti. Hän huomasi, että tulija oli mies.

Kun tulokas rantautui, meni mies iloisena tervehtimään tätä. Uusi mies sanoi:
- Hej, jag heter Erik Svensson.

Siihen mies tuumasi:
- Perkele! Siinä meni viimeinenkin vapaapäivä.

Kuollut, mutta hyväntuoksuinen saari Ruotsissa on Dödö.

Suuren ruotsalaisen tehtaan toimitusjohtaja Håkan meni liikematkalle New Yorkiin.

Hotellin hississä hän tapasi sattumalta kauniin naisen Yvonnen. Valitettavasti tämä nainen oli ranskalainen, eivätkä he ymmärtäneet toisiaan.

Ruotsalainen otti esiin kynän ja paperia ja piirsi siihen taksin kuvan. Yvonne nyökkäsi ja he menivät taksilla kävelylle puistoon. 

Håkan piirsi kuvan ravintolasta ja ranskatar suostui jälleen. Niinpä he menivät syömään.

Ravintolassa Håkan piirsi vihkoonsa kaksi tanssijaa ja niin matka jatkui kohti yökerhoa.

Parin tunnin päästä Yvonne pyysi saada kynän ja paperia, jolloin hän piirsi kuvan parisängystä. Håkan hämmästyi...

... Hän ei koskaan saanut selville, miten Yvonne tiesi, että hän on Ikeassa töissä.