Ryyppyreissu venähti yllättävän pitkäksi

Poimintoja aiheesta Alkoholivitsit

Matti kysyi Villeltä:
- Mitä eroa on minulla ja viikingillä?

Ville vastasi:
- Ei aavistustakaan...

Matti:
- Kun viikingit palasivat taistelun jälkeen kotiin, alkoivat juhlat ja juomingit. Mutta kun minä tulen kotiin juominkien jälkeen, alkaa varsinainen taistelu.

Nuori vaimo kysyy mieheltään jo aavistuksen tympääntyneenä:
- Onko sinun aivan pakko istua joka ainoa ilta oluella?

Mies vastaa:
- No ei todellakaan! Istun siellä aivan vapaaehtoisesti.

Ahti Karjalainen istui pariisilaisessa katukahvilassa ja siemaili konjakkia.

Ranskalainen raittiusintoilija saapui paikalle ja huomautti:
- Tiedättekö, että alkoholi tappaa miljoona ranskalaista vuosittain?

Ahti Karjalainen jatkoi juomistaan ja totesi:
- Mitä se minun juomiseeni kuuluu, minä olen suomalainen.

Neljä juopunutta miestä seisoskeli metelöimässä Koistisen omakotitalon pihalla.

Lopulta rouva Koistinen tuli aamutakissa ulos ja kysyi, että mikä miehillä on oikein hätänä?

Yksi miehistä kysyi:
- Oletteksh te rouva Koishtinen?

Rouva:
- Olen kyllä.

Mies:
- Shanokaash shitten, kuka meishtä on herra Koishtinen, niin me loput voimme mennä kotiin.

Mies oli viinaanmenevä ja hänen naiskaverilla oli kierot silmät.

Eräänkin kerran mies oli tuonut kotiinsa mukanaan kavereita ottamaan kuppia. Nainen ei kuitenkaan pitänyt miehen touhuista ollenkaan.

Kerran nainen istui pirtinpenkillä, silmäkulmat kurtussa, kun pirttiin astui hänen miehensä ja mukanaan ryyppykamuja.

Vieraat vähän katselivat emännän ilmettä ja isäntä tuumasi vain:
- ei meillä katsota kieroon.

- Huomenta, onko tämä alkoholistien auttava puhelin?

- kyllä on.

- Hyvä, kuinka Mojitoja tehdään?

90-kymppinen mies meni viinakauppaan ja pyysi myyjältä lasin viiniä.

Johon myyjä:
- Kyllä te nyt olette väärässä paikassa, tämä ei ole ravintola.

Johon mies:
- Olisin vaan pyytänyt ehtoollisen.

Kreivi Krapulalla oli kaksi poikaa, jotka olivat syntyneet peräkkäisinä päivinä.

- Ensin oli Oton päivä, sitten oli Yrjön päivä...

Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.

Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.

Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.

Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.

Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.

Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.

Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.

Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.

Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...

Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:

- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.

Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.

Se katseli raatoja ja tuumi:

- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...

Miksi oluttuopissa on aina vaahto eli kruunu?
- Jotta humalassakin tietää, kummasta päästä tuoppia pitää juoda.