Sanna Marin ilmoittaa keksintönsä Suomen pelastamiseksi

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Hallitus meni sitten poistamaan eläkeputken. Huono homma...

Ennen kaikki oli niin selvää:
Siemenputkessa ja emätinputkessa matkustelun jälkeen mentiin koulutusputkeen.
Sitten siirryttiin uraputkeen ja lopulta odottelemaan eläkeputkea.

Onneksi vielä on tarjolla sentään ryyppyputki, josta on edelleen sujuva siirtymä koiranputkeen.

Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.

Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!

Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.

Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?

Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.

Entinen pääministeri Marin meni kurkkukivun takia lääkäriin. Lääkäri tutki kurkkua ja sanoi:
- Ei voi olla totta! Ei voi olla totta!

Marin hätääntyi ja parkaisi:
- No mitä siellä on?

Lääkäri rykäisi ja katsoi Marinia. Lopulta hän virkkoi arasti:
-Tuota, ääh, joo, olette puhunut niin paljon paskaa, että täällä on peräpukamat.

Muut valitsivat jauhon, Sanna marin.

Mitä eroa on suomalaisella äänestäjällä ja spitaalisella?

- Spitaalista voi vetää nenästä vain yhden kerran.

Muut tytöt halusivat imeä, mutta Riikka purra.

Mitä eroa on hallituksella ja kaljakorilla?
- Hallitus kusettaa enemmän.

Jos pääministeri esittää serenaadin ihailunsa kohteelle, niin mikä se silloin on?
- Marinaadi.

Erästä puhetta pitäessään Jussi Halla-aho luetteli vuolaasti kaikenlaisia numerotietoja.

Puheen jälkeen joku kysyi häneltä:
- Kuinka ihmeessä muistatte kaikki luvut? Johan niiden keräämiseenkin kuluu aikaa päiväkausia.

Halla-Aho:
- Ja valtamedialta vielä pitempään todistaa lukuni vääriksi.

Mikä on poliitikon paradoksi?

- Puolet ammatista on puhumista asioista, joista ei tiedä mitään, ja toinen puoli vaikenemista siitä minkä tietää.