Sanna Marin Tampereen kaupungilla töissä

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Nainen istui junassa ja pyysi vastapäätä istuvaa matkustajaa nostamaan hänen vasemman jalkansa istuimelle.

Naapuri ajatteli että nainen on jotenkin vammautunut ja auttoi naisen jalan hellästi penkille lepäämään. Avulias naapuri haki naiselle myös lehden, sekä vielä kahviakin, kun niitäkin pyydettiin.

Tuota passaamista jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes lopulta naapuri kysyi säälien, mikä naista oikein vaivaa.

Nainen vastasi:
- Minua? Ei mikään, minä olen vihervasemmistolainen.

Toimittaja kysyi Purralta:
- Miksi valtion menoja ei leikata, jos kerran tulot pienenevät?

Purra vastasi närkästyneenä:
- Kuulkaas nyt arvon toimittaja, tämä on politiikkaa, eikä mitään todellista elämää!

Mitä yhteistä on Vladimir Putinilla ja Suomen Vihreillä?
- Kummatkin ajaa kansansa perikatoon.

Mikä on Keinäsen kauppalista?
-Oivariini, Margariini, Ingmariini ja Sannamariini

Miksi poliitikot kääntävät jatkuvasti takkinsa?
- Koska puhtaanapito maksaa.

Vihreä poliitikko saapui taivaan portille. Portilla Pietari vilkaisi saapujaa ja selaili isoa kirjaansa kiivaasti edes takaisin, samalla päätään raapien.

Pietari lopulta totesi: 
- Mitäs ihmettä te täällä nyt jo teette, teidän kuolinaikanne ei pitäisi olla vielä lähelläkään.

Poliitikko:
- Katsos kun kävelin iltakävelyllä hiekkarantaa pitkin ja satuin löytämään hiekasta pienen lyhdyn. Pyyhkäisin siitä hieman tomua pois ja sieltä ilmestyi henki. Henki totesi että perinteisesti saat yhden toivomuksen koska vapautit minut lampusta mutta voit toivoa vain asioita jotka hyödyttävät muita kuin itseäsi...

Pietari katsoi poliitikkoa ihmeissään ja odotti kovasti jutun jatkuvan.

Poliitikko jatkoi tarinaansa:
- Mietin sitten siinä hetken ja toivoin että maailmasta katoaisi se asia, joka haittaa eniten Suomen ympäristönsuojelua...
... Ja seuraavaksi huomasinkin olevani taivaan portilla.

Elettiin aikaa, kun vallassa oli Sorsan lV hallitus, ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen ja odotettiin Britannian pääministeri Thatcheria vierailulle Suomeen.

Englanninkielentaito ei ollut Paavon vahvimpia lajeja ja niinpä hän kirjoitti suoraan sanakirjasta paperilapulle sen, mitä piti tervehtiessä sanoa.

Hän harjoitteli lausetta muutaman kerran ja laittoi varmuuden vuoksi lapun hakaneulalla kravattinsa taakse, josta se olisi helppo ottaa, mikäli lause tärkeällä hetkellä unohtuisi.

Sitten Margaret Thatcherin kone laskeutui Helsinki-Vantaalle ja virkaveli Paavo oli vastassa. Silloin tervehtiessä Paavon pahin pelko kävi toteen ja lause unohtui, mitä pitikään sanoa...

Sitten Paavo vilkaisi kravattinsa taakse ja tietysti lappuakaan ei enää ollut. Joten Paavo sanoi sen mitä kravatin takana luki:

- Handmade in Scottland.

Poika kysyy isältä:
- Mitä on politiikka?

Isä vastaa:
- No jaa… Politiikassa on viisi ryhmää,
1. Kansa
2. Hallitus
3. Talousvalta
4. Työläisluokka
5. Maan tulevaisuus

Poika hämillään:
- Isä en ymmärrä... voitko selittää?

Isä:
- Ok. Otetaan vaikka meidän kotimme esimerkiksi.
Minä tienaan rahat huusholliimme joten minulla on taloudellinen valta.
Sinun äitisi määrää ja käyttää rahat joten hän on hallitus.
Yhdessä huolehdimme sinun tarpeistasi, sinä olet kansa.
Pikkuveljesi on maan tulevaisuus ja hänen hoitajansa on työläisluokka.
Ymmärsitkö nyt?

Poika mietteliäänä:
- Joten kuten...

Yöllä poika heräsi siihen kun pikkuveli itki…
hän nousi katsomaan ja huomasi että pikku veikalla oli kakat vaipassa.
Hän meni vanhempien makuuhuoneeseen, missä äiti nukku sikeästi eikä herännyt kuiskaukseen. Sitten hän meni lastenhoitajan huoneen ovelle ja näki avaimen reijästä, että isäkin oli siellä.
Kun he eivät vastanneet koputuksiin, poika meni takaisin nukkumaan...

Aamulla poika sanoi isälleen:
- Taidan ymmärtää politiikkaa…

Isä innoissaan:
- Mainiota! Selitähän omin sanoin.

Poika:
- Luulen että se menee näin.
Hallitus nukkuu ja kuorsaa kun taloudellinen valta panee työläisluokkaa perseeseen,
kansaa ei noteerata millään lailla ja maan tulevaisuus on kaulaa myöten paskassa.

Annika Saarikko käski kansalaisten kiristää vyötään,
jotta hän voisi jatkaa oman vyön löysyttämistä.

Elinkeinoministeri meni sukelluskurssille.
Ministeri kuitenkin valitti sukellusopettajalle, että hänen sukellusmaski menee koko ajan huuruun.

Vaikka sukellusopettaja neuvoi parhaansa mukaan, lopputulos oli kuitenkin se, että ministeri lopetti kurssin alkumetreillä.

Syynä oli se, että opettajan ohjeista huolimatta ministeri totesi, ettei hänellä koskaan ole tapana sylkeä lasiin.