Silvian mieliruoka

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Haaparantalainen meni Torniossa kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalalainen lähti pois kaupasta, pukeutui vanhaksi mummoksi ja ajatteli:
- Nyt myyjä ei tunne minua.

Haaparantalainen meni takaisin kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen lähti taas pois ja pukeutui nyt hip-hoppariksi:
- Nyt he eivät tunne minua.

Sitten hän meni kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen:
- Mistä tiedätte, että olen haaparantalainen?

Myyjä:
- Koska tuo ei ole telkkari, vaan mikroaaltouuni.

Miten upotetaan ruotsalainen sukellusvene?
- Koputetaan luukkuun, kyllä joku aina avaamaan tulee.

No entäs sitten venäläinen sukellusvene, miten se upotetaan?
- Sen ei tarvitse edes olla sukelluksissa, otetaan luukku kokonaan pois.

Miten sitten upotetaan suomalainen sukellusvene?
- Sitä en suosittele yrittämään, sillä siitä tulee varmasti linnaa.

Ruotsalaiselta olympiavoittajalta yllättävä temppu:
- Luopuu kullistaan.

Mikä on maailman lyhin kirja?
– Ruotsalaiset sotasankarit

Mikä on Ruotsin uusimman autovakuutuksen nimi?
- No tietysti se on minun vikani.

Miksi ruotsalaisilla on usein pää kipeä?
– Koska sairaus iskee yleensä kehon heikoimpaan kohtaan.

Johan lensi, sanoi Sven, kun Wissmannilla keppiä heitti.

Miten voit upottaa ruotsalaisen sukellusveneen?
- Koputat ovelle.

Mies yritti päästä juttusille kauniin tytön kanssa.
– Mikä olet ammatiltasi? hän kysyi.
– Tilastotieteilijä, vastasi nainen. Olen juuri saanut valmiiksi tutkimuksen, jonka mukaan venäläisillä miehillä on pisin penis ja ruotsalaisilla paksuin…. Mutta mikä olikaan nimesi?
– Mies vastasi empimättä: Vladimir Svensson

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”