


Mainos:


Ruotsalaiset kaverukset Börje ja Håkan olivat metsällä ja huomasivat eksyneensä. He alkoivat jo olla paniikissa.
Börje sanoi:
- Ammutaan ilmaan kolme kertaa, se on yleinen hätäkutsu.
Niin tehtiin ja odotettiin, ja lopulta sama toistettiin tunnin välein, mutta mitään ei tapahtunut...
Alkoi olla jo pimeä ja Håkan tuskastui:
- Kukaan ei tule, ollaan varmaan niin kaukana asutuksesta.
Börje vastasi:
- Niin, ja nuoletkin alkavat olla jo lopussa.
Suomalainen huomasi lampaan jolla oli pää jumissa aidan välissä. Suomalainen rupesi siitä seisomalta köyrimään lammasta.
Ruotsalainen huomasi aktin pellon toisessa päässä ja huusi että tuo näyttää hyvältä.
Suomalainen sanoi että pääset tähän seuraavaksi kun olen kohta valmis.
Ruotsalainen tuli ja pisti päänsä aidan väliin.
Nuori vastavihitty ruotsalaisneito pääsi töistään tavallista aiemmin ja näki miehensä olevan makuuhuoneessa.
Hän meni huoneeseen ja sanoi:
- Börje, riisu kenkäni.
Börje totteli ja riisui hänen kenkänsä.
Nainen jatkoi:
- Börje, riisu hameeni.
Niinpä Börje riisui hameen...
- Börje, riisu paitani.
Börje riisui hänen paitansa.
- Börje, riisu sukkahousuni.
Börje otti pois sukkahousut.
- Börje, riisu rintaliivini.
Börje avasi hänen rintaliiviensä lukon ja antoi niiden pudota lattialle.
- Börje, riisu vielä pikkuhousuni.
Ja Börje totteli.
- Ja Börje... Anna tämän olla viimeinen kerta, kun käytät vaatteitani.
Svantella ja Håkanilla oli sukset menneet perusteellisesti ristiin.
Svante murjotti olohuoneessa kädet puuskassa, kun Håkan pakkasi kassinsa ja valmistautui lähtemään.
Kenkiä sitoessaan Håkanilta pääsi pieni pieru. Svante siihen:
- Turha tässä vaiheessa enää mitään lentosuukkoja lähetellä!
Haaparantalainen meni Torniossa kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalalainen lähti pois kaupasta, pukeutui vanhaksi mummoksi ja ajatteli:
- Nyt myyjä ei tunne minua.
Haaparantalainen meni takaisin kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalainen lähti taas pois ja pukeutui nyt hip-hoppariksi:
- Nyt he eivät tunne minua.
Sitten hän meni kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalainen:
- Mistä tiedätte, että olen haaparantalainen?
Myyjä:
- Koska tuo ei ole telkkari, vaan mikroaaltouuni.
Ruotsalainen hirviporukka kokoontui jahdinaloituspaikalle. Useiden aiempien metsästysonnettomuuksien takia, jokaiselle ajomiehelle laitettiin valkoiset laatat selkään ja rintapuolelle, joihin kirjoitettiin isolla punaisella tussilla teksti:
- Jag är inte en älg.
Mikä tarkoittaa suomeksi “Minä en ole hirvi“.
Jahti alkoi ja noin puolen tunnin päästä kuului yksi laukaus. Sitten onnistuneen kaadon merkiksi, kolme merkkilaukausta.
Porukka kokoontui äkkiä etsimään saalista ja saivat ikäväkseen huomata, että yksi ajomies oli hengettömänä laukauksen osuttua suoraan rintaan.
Hirviporukan johtaja kysyi tiukasti, että kuka porukasta ampui?
Yksi passimiehistä sanoi:
- Minähän se ammuin... Kun tähtäsin, niin ilmeisesti joku risu peitti sen “inte“ sanan ja päätin ampua.
Miksi kutsutaan muodostelmaa, jossa ruotsalaiset pyörivät ympyrää?
- Hurrikaaniksi!
Johan lensi, sanoi Sven, kun Wissmannilla keppiä heitti.
Miksi ruotsalaismamma vaihtaa vauvansa vaipat vain kerran kuussa?
- Koska paketissa lukee “max 15 kg.“
Ruotsalaiset halusivat hekin valloittaa avaruuden. Koska amerikkalaiset olivat jo käyneet kuussa, he päättivät laskeutua Aurinkoon.
”Mutta eikö siellä ole liian kuuma?” kysyi eräs pelokkaana.
”Ei haittaa”, muut rauhoittivat häntä. ”Me laskeudumme sinne yöllä.”








