Suomi ilman Marinia

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Brezhnev meni aamulla Kremlin parvekkeelle tervehtimään aurinkoa:
- Hyvää huomenta, toveri aurinko!

Ja aurinko vastasi:
- Hyvää huomenta, toveri pääsihteeri!

Illalla Brezhnev meni taas Kremlin parvekkeelle.
- Hyvää yötä, toveri aurinko!

Ja aurinko vastasi:
- Haista sinä Leonid paska, minä olen lännessä nyt!

Mitä eroa on Paavo Lipposella ja Jumalalla?
- Jumala ei kuvittele olevansa Paavo Lipponen.

Nainen istui junassa ja pyysi vastapäätä istuvaa matkustajaa nostamaan hänen vasemman jalkansa istuimelle.

Naapuri ajatteli että nainen on jotenkin vammautunut ja auttoi naisen jalan hellästi penkille lepäämään. Avulias naapuri haki naiselle myös lehden, sekä vielä kahviakin, kun niitäkin pyydettiin.

Tuota passaamista jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes lopulta naapuri kysyi säälien, mikä naista oikein vaivaa.

Nainen vastasi:
- Minua? Ei mikään, minä olen vihervasemmistolainen.

Mitä eroa on hallituksella ja kaljakorilla?
- Hallitus kusettaa enemmän.

Miten nuhainen Sauli Niinistö vastaa puhelimeen?
- Sauli Diidistö.

Millaista on hallitustyö?
- Ministerit istuvat, järki seisoo, asiat makaa, palkka juoksee.

Mikä on poliitikon paradoksi?

- Puolet ammatista on puhumista asioista, joista ei tiedä mitään, ja toinen puoli vaikenemista siitä minkä tietää.

Sanna Marin on kova bilettämään, josta on noussut jo pari kohua.
Tyhmälle kansalle hän esittelee itseään:
- Ettekö te ymmärrä että minä olen ihminen, enkä mikään opetusneuvos nuorisolle.

Kuinka monta kansanedustajaa tarvitaan vaihtamaan autonrengasta?
- Ei yhtään. He ajavat taksiseteleillä!

Putin meni parturiin ja kampaaja ryhtyi juutelemaan:

- Tehän tiedätte Ukrainan?

Putin istuu hiljaa ja kampaaja napsuttelee saksillaan.

Kampaaja jatkaa:

- Mitä kuuluu Ukrainaan ja oletteko käynyt viimeaikoina siellä?

Putin hermostuu ja kilahtaa kysymään kampaajalta:

- Mikä siinä Ukrainassa niin kiinnostaa, kun jatkuvaan siitä rankutatte?

Kampaaja vastaa:

- Kun mainitsen Ukrainan, niin teidän hiuksenne nousee pystyyn, jolloin niitä on helpompi leikellä.

Kerjäläisryhmä käveli huonokuntoista tietä joka oli erään sillan kohdalla aivan romahduspisteessä ja kerjäläiset alkoivat huutaa apua.

Muuan politiikko käveli ohi ja huusi:
- Teitä ei tueta! Antaa romahtaa vaan.

Mitä Ana Risquetin isä sanoi kun Urpo Leppänen tuli pyytämään Anan kättä?

”Saat Anan, Urpo.”