Mainos:
Pikku-Kalle ryntää apteekin tiskille ja sanoo kovaan ääneen:
- Antakaa minulle puoli tusinaa ohuimpia kondomeitanne!
Apteekkari katsoo häntä tuimasti ja sanoo:
- Ensinnäkin, nuori mies, noin ei huudeta vaan odotetaan vuoroa.
Toiseksi, tämmöisen asiat ei kuulu lapsille.
Ja kolmanneksi pyydän sinua sanomaan isällesi, että hän tulisi ostamaan kondominsa itse.
Pikku-Kalle vastaa topakkana:
- Ensinnäkin, mä olen seissyt täällä jo pitkän aikaa.
Toiseksi, koulussa on opetettu, että kondomit ovat parhaita ehkäisyvälineitä nuorella iällä.
Ja kolmanneksi, isä ei tiedä, että äiti vie nämä firman juhliin illaksi.
Äiti lähetti Pikku-Kallen kauppaan ostamaan persiljaa. Matkalla Pikku-Kalle kuitenkin unohti tuotteen nimen, ja niinpä hän kysyi kaupassa myyjältä: ”Onko teillä pyllyheinää?”
Koulussa oli uskonnon tunti,opettaja kysyi oppilailta, että kuka särki Jerikon muurit, luokkaan syvä tuli hiljaisuus.
Lopulta opettaja kysyi Pikku-Kallelta, että kuka särki Jerikon muurit.
Kalle sanoi itku kurkussa ettei hän ole särkenyt niitä.
Opettaja sanoi, älähän Kalle itke kyllä opettaja uskoo ettet sinä niitä särkenyt.
Meni viikko, opettaja tapasi kylällä Kallen isän ja kertoi mitä uskontotunnilla oli tapahtunut.
Siihen Kallen isä sanoi, että jos Kalle kerta on sanonut ettei se ole särkenyt niitä, niin Kalle ei ole sitten kans särkenyt niitä.
Opettaja meni ihan hiljaiseksi eikä osannut sanoa enää mitään Kallen isälle.
Meni pari viikkoa tästä ja opettaja kysyi kunnanvaltuuston kokouksessa kunnanjohtajalta, että minkälaista porukkaa Kallen perhe oikein on, kun hän uskonnon tunnilla kysyi Kallelta, että kuka rikkoi Jerikon muurit niin Kalle puskahti itkuun ja sanoi ettei hän niitä rikkonut.
Kun hän myöhemmin kertoi asiasta Kallen isälle, niin isä sanoi että jos Kalle sanoi ettei hän niitä särkenyt niin Kalle ei ole särkenyt niitä.
Kunnanjohtaja sanoi opetajalle, että ollaan mekin ihan hiljaa asiasta ja maksetaan ne kunnan varoista.
Pikku-Kalle oli äitinsä kanssa saunassa. Niinpä Kalle meni vilkkaana poikana kurkkaamaan lauteiden alle ja huusi hätäisenä:
- Äiti, äiti! Siili on kuollut sen huulet ovat lörpähtäneet.
Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.
Pikku-Kalle vietiin ensimmäistä kertaa kirkkoon.
Kun pappi saapui alttarille mustassa asussaan, Kalle nousi ylös ja huusi lujaa:
- Katso, äiti! Lepakkomies!
Pikku-Kalle kuuli surullisia uutisia, että ukki oli kuollut.
Pikku-Kalle kysyi isältään:
- Isä, missä ukki nyt on?
Isä mietti hetken ja vastasi:
- Siellä, minne me kaikki vielä menemme.
Pikku-Kalle:
- Hienoa! Odottaako ukki meitä Linnanmäellä?
Koulussa opettaja kysyy oppilailtaan, osaako joku kertoa jonkin tarinan, johon sisältyy elämänopetus?
Pikku-Kalle viittaa ja kertoo:
- Talvisodassa isä joutui yksin salaiseen operaatioon vihollisten linjojen taakse. Hän puki lumipuvun päälleen, otti selkäänsä repullisen käsikranaatteja ja heitti olalleen kaksi konepistoolia. Kapteeni antoi isälle vielä huikan kenttäpullostaan ja niin isä ryömi vihollisen puolelle. Yhtäkkiä joku huomasi hänet ja teki hälytyksen. Isä heitti käsikranaateillaan neljä vihollisen korsua paskaksi, ampui konepistooleillaan 79 ryssää kuoliaaksi, tappoi puukolla 14 ja kuristi pari vihollista vielä paljain käsin. Sitten hän hiihti takaisin omien puolelle yhdeksän vankia mukanaan.
Opettaja kysyy ihmeissään:
- Mikä elämänopetus tähän tarinaan liittyy?
Pikku-Kalle:
- Ettei suomalaiselle kannata vittuilla silloin, kun hän on vähän ottanut!
Pikku-Kallen piti opetella koulutehtävänä kolme uutta sanaa.
Ensimmäinen oli “haista home“, seuraava sana oli “supersankari“ ja kolmas sana oli “jee jee“.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta koulussa:
- Mitkä ovat sinun kolme uutta sanaa?
Pikku Kalle vastasi:
- Haista home.
Opettaja sanoi ihmetellen:
- Mikä oikein luulet olevasi?
Pikku-Kalle jatkoi:
- Supersankari.
Opettaja sanoi nyt hermostuneena:
- No niin, sitten mennään rehtorin puhutteluun!
Pikku-Kalle totesi:
- Jee jee...
Tapahtui koulussa eräällä oppitunnilla.
Pikku-Liisa sanoi:
- Opettaja! Opettaja! Kalle pieraisi.
Opettaja sanoi:
- Hiljaa!
Pikku-Liisa sanoi:
- Ei kun kovaa!
Jaa VitsienVitsit.fi |
