Työpaikan määräaikainen lääkärintarkastus

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Tässä hyvä neuvo kaikille jos oksettaa, eikä siitä huolimatta tule, vaikka työntää sormet kurkkuun.

Muuan lääkäri neuvoi potilastaan:
- Laita sormet kurkkuun ja toiset peräaukkoon. Jos ei tule oksennus, niin vaihda sormien paikkoja!

Potilas teki työtä käskettyä ja kun alkoi vaihtamaan sormien paikkoja, oksennus tuli hyvin jo kesken vaihdon. Kannattaa kokeilla.

Mies valitti lääkärille:
- Tällä hirveälle nykivälle elohiirelle mun oikeassa silmässä, on pakko tehdä jotain!

Lääkäri vastasi tyynesti:
- No se on täysin vaaraton vaiva. Eihän sitä edes huomaa.

Mies:
- Jaa ei vai? Aina kun menen kiskalle ostaan ässäarpoja, niin ne antaa mulle paketin kondomeja

Oli tauon aika kansainvälisessä sairaalassa ja lääkärit istuivat yhdessä kahvihuoneessa.

Englantilainen lääkäri kehuskeli:

- Olemme niin fiksuja, että siirsimme potilaalle sydämen ja hän pystyi toimimaan kunnolla muutaman kuukauden!

Saksalainen lääkäri vastasi:

- Se ei ole mitään. Maamme on niin edistynyt, että pystyimme korvaamaan miehen selkärangan ja muutaman viikon kuluttua hän pystyi kävelemään!

Venäläinen lääkäri keskeytti heidät:

- Maani on teidän kaikkien yläpuolella. Potilaani tarvitsi kokonaisvaltaisen aivojen siirron ja muutaman päivän kuluttua hän pystyi kävelemään ja löytämään työpaikan.

Amerikkalainen lääkäri tuli sisään ja sanoi:

- Mepä olemme älykkäimpiä ihmisiä. Hoidimme nimittäin miestä, jolla ei ollut sydäntä, selkärankaa tai aivoja, ja hänestä tuli presidenttimme yhdessä yössä!

Mikä on meteorologin ja gynegologin ero?

Meteorologi katsoo ylös ja sanoo ”voi vittu mikä taivas”.

Gynegologi katsoo alas ja sanoo ”voi taivas mikä vittu”.

Mistä tunnistaa likinäköisen gynekologin?
- Märkä nenänpää ja rillit huurussa.

Kaksi lääkäriä keskustelee.

- Minä menetin lempipotilaani.
- Sääli, Miksi hän kuoli?
- Ei hän kuollut... Hän parani.

Pariskunta vietti jo 25-vuotis hopeahäitään ja perhettä oli siunaantunut jo vaimon mielestä ihan tarpeeksi.

Miehelle oli kuitenkin lastentekotapa kovinkin mieleistä puuhaa ja hän mietti vaimonsa kanssa, miten likimain jokavuotinen lasten tuleminen saataisiin kuitenkin loppumaan.

Mies suostui siihen, että munaskoista katkaistaisiin johtimet, niin olisi varmaa, ettei lisää nälkäisiä suita tulisi enää ruokittavaksi.

Sitten lääkärin vastaanotolla mies tutisi pelosta, vaikka tohtori sanoi sen olevan varsin kivuton toimenpide.

Lääkäri kysyi mieheltä vielä kerran:
- Oletteko nyt varmasti miettinyt vaimonne kanssa tätä toimenpidettä, koska vaikka potenssi jää, niin siitoskyky menee kuitenkin lopullisesti.

Mies vastasi:
- Ei me osattu vaimon kanssa ratkaista asiaa, vaan annettiin lasten äänestää.

Lääkäri kysyi:
- Kuinka kävi?

Mies:
- 11 puolesta ja 6 vastaan.

- Teillä on erittäin korkea verenpaine, lääkäri kertoi potilaalle.
- Tiedän, se taitaa olla sukuvika.
- Isän vai äidin puolelta?
- Vaimon.
- Kuinka teidän korkea verenpaineenne voi johtua vaimonne suvusta?
- Teidän pitäisi tuntea joku siitä porukasta.

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

Kirurgi potilaan vieressä:
- Rauhoitu Pekka, se on vaan pieni rutiinileikkaus.

Potilas totesi:
- Ei minun nimeni ole Pekka?!

Siihen kirurgi:
- Tiedän. Se on minun nimeni...