Vapautus armeijasta

Poimintoja aiheesta Armeijavitsit

Mikko Alatalo soitti kitaraa ja sai potkut armeijasta.
Hänestä tuli kuitenkin Kansanedustaja ja tunnettu muusikko...

Miksi jokainen Irakiin lähtevä Amerikkalaissotilas saa mukaansa palan hiekkapaperia?
- Vieraassa maastossa tarvitaan karttaa.

- “Herra vääpeli, voinko vaihtaa kengät?“ kysyi alokas.
- “No mahtuuko niihin villasukka?“ kysyi vääpeli.
- “Mahtuu“, vastasi alokas.
- “Mahtuuko niihin toinen villasukka?“ kysyi vääpeli.
- “Mahtuu“, vastasi alokas.
- “No mitä helvetin vikaa niissä sitten on?“ kysyi kiivastunut vääpeli.
- “No, herra vääpeli, sinne pitäisi mahtua jalkakin“, vastasi alokas.

Viisi korkea-arvoista upseeria oli matkalla sotaharjoituksiin. He huomasivat autonsa ikkunasta armeijan kuorma-auton, joka oli juuttunut liejuun.

Upseerit päättivät iskeä saappaansa saveen, kääriä hihansa ja auttaa auton takaisin kovalle maalle. Aikansa hikoiltuaan ja uurastettuaan he onnistuivatkin.

Yksi upseereista kysyi autonkuljettajalta:
- Olipa yllättävän raskasta! Mitä sinulla oikein on kyydissä?

Kuljettaja vastasi:
- Kolmisenkymmentä sotamiestä.

Mitkä ovat maailman ohuimmat kirjat?
- Ruotsalaiset sotilassankarit ja Kekkonen: näin hoidan hiuksia.

Möttönen oli aloittanut varusmiespalveluksen.

Alikersantti tiedusteli:
- Onko alokas Möttönen iloinen saadessaan pukeutua armeijan harmaisiin?

Möttönen vastasi:
- Kyllä, herra alikersantti.

Alikersantti jatkoi:
- Ja mikäs alokas Möttönen onkaan siviilissä?

Möttönen:
- Vielä iloisempi.

Kesken sotaharjoituksen vääpelin takaraivoon kopsahti käpy ja hän pillastui tuosta täysin.

Vääpeli huusi naama punaisena:
- Kuka älykääpiö julkesi heittää minua kävyllä päähän? Joka iikan lomat on peruttu, kunnes syyllinen ilmoittautuu!

Kukaan ei kuitenkaan tunnustanut.

Vääpeli heittäytyi ovelaksi ja hivuttautui alokas Jokisen viereen.

Vääpeli suostutteli:
- Kuulkaahan, alokas. Teitä minä en rankaise, kunhan vain ilmiannatte sen lurjuksen, joka nakkasi minua kävyllä.

Alokas jokinen huusi:
- Se olin minä, herra vääpeli!

Varuskuntaan saapui asepalvelustaan suorittamaan nuorukainen, jolla oli erikoinen tapa.

Aina nähdessään pöydällä, maassa, roskakorissa tai muualla paperinpalan, hän nosti sen ylös, tutki sitä tarkkaan ja huusi sitten:

- Ei se ole tämä! viskaten paperin menemään.

Touhua jatkui pari viikkoa, eikä alokkaan käytökselle löytynyt mitään järjellistä selitystä. Vaikka toiminta oli harmitonta, oli se kuitenkin sen verran erikoista, että varmuuden vuoksi nuorukainen päätettiin vapauttaa palveluksesta.

Hänen käteensä ojennettiin vapauttamistodistus ja jäätiin odottamaan tuttua huutoa ja sitä, että alokas heittäisi paperin menemään.

Tällä kerralla hän kuitenkin paperin luettuaan huusikin hilpeästi:

- Tämä se on!

Ja sen jälkeen hän taitteli paperin siististi taskuunsa.

Venäjänjuutalainen murehti venäläiselle ystävälleen:

- Pelottaa tämä maailmantilanne. Jos sota syttyy, minun pitää äkkiä lähettää perheeni ulkomaille, sitten myydä nopeasti liikkeeni ja tallettaa rahat Sveitsiin, ja lähteä itsekin maasta...

- Niin, huolettaa se minuakin.

- Sinua? Mitä sinulla muka on huolehtimista, otat vain kiväärin ja menet rintamalle!

Kolme jenkkisotilasta kisaili penistensä pituudesta. Mittaustavaksi sovittiin aivan peniksen juuresta peniksen päähän.

Kaksi sotilasta oltiin jo mitattu ja tulokset eivät olleet yhtään hassummat.

Sitten viimeiseltä sotilaalta kysyttiin hänen peniksensä pituutta, johon tämä vastasi:
- 14 000 km.

Kukaan ei uskonut kuulemaansa, kunnes sotilas sanoi:
- Penikseni leikattiin irti vietnamin sodassa.