


Yhteistyökumppanin mainos:


Monet muistaa vanhan televisiomainoksen lausahduksen:
- Jaffat tulloo, ja helmat paukkuu.
Vuonna 2022 tuo piti ikävällä tavalla paikkaansa käräjillä.
Nyt kun leikkikalugangsteri joutuu lusimaan, niin menisikö jatkossa näin:
- Jaffat mennöö, ja nyrkit paukkuu!
Rosvo-Roope oli joutunut kiven sisään.
Vankilan johtaja selosti uudelle tulokkaalle, että jokaiselle pyritään vankilassa antamaan ammattia vastaavaa työtä.
Vankilanjohtaja:
- Eikö olekkin hyvä homma? Mikäs teidän ammattinne olikaan?
Roope:
- Kyllä vain, on hienoa. Minä olen suorittanut mm. vartijan perustutkinnon.
Ilkka meni tapaamaan Jussia vankilaan, ja kyseli tältä:
- Miksi sinä tänne jouduit?
- Hankin ilmaiseksi kissoja ja myin niitä eteenpäin.
- No eihän se sentään rikollista ole?
- No ei... mutta liimasin niihin lampaanvilloja ja väitin villakoiriksi.
Rouva Virtanen oli loistavalla tuulella:
- Ajatelkaapas, poikani on tullut kotiin! Hänet oli tuomittu kymmeneksi vuodeksi Kakolaan, mutta hän on käyttäytynyt niin siivosti, että hän pääsi pois nyt, kahdeksan vuotta istuttuaan!
Naapurin rouva huudahti innostuneena:
- Kylläpä te mahdatte olla hänestä ylpeä!
Miksi vitsien kertominen on kielletty vankiloissa?
- Koska pelätään vankien puhkeavan vapauttavaan nauruun.
Vierailija kysyy vankilassa sellissä olevalta vangilta:
- Anteeksi, mutta osaatteko te neuvoa, miten täältä pääsee ulos?
Tuntea hellä suudelma niskassa on miellyttävä herätys.
... Paitsi vankilassa.
Mikä on varkaiden lempilaulu?
- Ei muumitaloa lukita yöksi...
Kaksi vankia keskusteli kopissansa:
- Mitä sinä olet oikein tehnyt?
- Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä?
- Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta.
Seurasi hetken hiljaisuus...
- Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras.
- Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen.
Rouva Murtonen kirjoitti miehelleen vankilaan:
- Rakas Vikke, lapset ovat nyt siinä iässä, että alkavat kysellä. He haluaisivat tietää mihin olet piilottanut saaliin.











