


Yhteistyökumppanin mainos:


Minkä niminen on Nalle Puhin veli?
- Puhveli
Muuan bassolaulaja oli päässyt aivan liki tyttöä, hieroi hänen rintojaan ja samalla hoki:
- Minä rakastan sinua!
Tyttöä alkoi vähän kutiamaan, kun samasta paikasta vain hyväiltiin. Sitten tyttö lopulta sanoi:
- Ota vähän alempaa...
Poika teki työtä käskettyä ja sanoi hyvin möreällä äänellä:
- MINÄ RAKASTAN SINUA!
Kolme kaveria meni kioskille.
Ensimmäinen sanoi myyjälle:
- Salmiakkimerkkareita eurolla.
Myyjä otti tikkaat ja kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja laittoi purkin takaisin.
Toinen poika vuorostaan:
- Salmiakkimerkkareita eurolla.
Jälleen myyjä kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja kysyi kolmannelta pojalta:
- Otatko sinäkin salmiakkimerkkareita markalla?
Kolmas poika vastasi:
- En.
Myyjä kiipesi tikkailla jälleen ja laittoi purkin takaisin ylähyllylle.
Kun myyjä palasi takaisin tiskille, kolmas poika sanoi:
- Salmiakkimerkkareita kahdella eurolla!
Renki teki naisiin lähtöä ja kysyi isännältä taskulamppua matkaan.
Isäntä sanoi, että en sitä minäkään taskulamppua tarvinnut kun tuon oman emännän hain taloon.
Renki siihen, että juu, sen kyllä näkee sinun emännästä.
Golf-klubin pukuhuoneen pöydälle jätetty kännykkä soi pitkään ja vaativasti.
Eräs mies vastasi siihen laittaen kaiuttimen päälle, koska hän ajoi samalla partaansa:
- Haloo?
Naisen ääni kysyi:
- Hei kulta, ehditkö jutella?
Mies:
- Tottakai, kultaseni. Mitä olet puuhaillut?
Nainen:
- Olen vielä täällä kaupungissa ostoksilla...
Mies:
- Sepä mielenkiintoista rakkaani, oletko löytänyt mitään kivaa?
Nainen:
- Itseasiassa näin aivan ihanan nahkatakin mutta se maksaisi 1000€...
Mies vastasi:
- Osta toki se takki, jos pidät siitä kultaseni!
Nainen:
- Kävin myös autoliikkeessä ja siellä oli huippuihana avo-mersu, uusinta mallia. Se maksaa 70 000€. Kävin huvikseni koeajamassa...
Mies:
- Osta toki sellainen, jos se tekee sinut onnelliseksi, mutta muista varmistaa, että saat sen kaikilla lisävarusteilla tuohon hintaan!
Mitä muuta olet puuhaillut?
Nainen:
- Voi rakkaani! Ne ovat taas myymässä sitä merenrannalla sijaitsevaa luksushuvilaansa, josta olen aina unelmoinut! Ne pyytävät siitä tällä kertaa 990 000€.
Mies opasti:
- No, pakkohan sinun on se saada, kun olet siitä niin haaveillut. Tingi hintaa aluksi 900 000€. Jos eivät suostu niin kokeile sen jälkeen 950 000€. Sillä varmasti lähtee. Kyllä sinä osaat.
Nainen iloisena:
- Voi! Olen niin onnellinen! Oletpa sinä antelias!
Mies:
- Ei tässä mitään, nähdään illemmalla kotona.
Mies sulki puhelimen ja kääntyi katsomaan taakseen, missä muut miehet tuijottivat häntä suu auki loksahtaneena, ällistyneen hiljaisuuden vallitessa...
Mies tarkisteli puhelinta vielä hetken kädessään ja mutisi sitten:
- Kenenköhän puhelin tämä mahtaa olla...
Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.
Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!
Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.
Äiti, äiti, huudahti iloisena pikkumies.
Meidän lintulaudalla on punamulkku.
Topi oli varsin kokematon kirvesmies ja meni ensimmäistä päivää rakennustyömaalle.
Työpäivä sujui iltaan varsin hyvin ja sitten illalla ruokapöydässä vaimo kysyi Topilta:
- Kuinka eka päivä sujui?
Mies ylpeänä vastasi:
- Pomo sanoi minua hyväksi mieheksi.
Vaimo ei uskonut ja sanoi:
- Älä nyt viitsi.
Topi jatkoi:
- Joo joo, sanoi se! Heti kun minä aloitin työt, niin pomo sanoi
“älä hyvä mies hakkaa vatupassilla nauloja“.
Savolainen mäkkärissä:
- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.
- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.
- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.
- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.
- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.
- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...
Maalla elettiin vielä aikaa, kun lehmien keinosiemennys teki vielä tuloaan.
Talossa oli isäntäväen lisäksi tomera vanha piika ja odotettiin seminologin nimistä henkilöä käymään ensimmäistä kertaa.
Navetassa odotti yksi kiimainen lehmä tiinehtymistään. Tilan muut eläimet olivat ulkona laitumillaan.
Piika oli tehnyt kaikki valmistelut seminologia varten. Hän oli putsannut pilttuun, elikon takapään sonnasta ja levitellyt lehmän alle pehkuja.
Sitten tuli auto pihaan ja kohtelias mies tuli salkkuineen navetalle.
Piika sanoi miehelle:
- Päivää, tuossapa on se lehmä. Mie löin tuohon seinään naulan, johon voitte sitten housut heittee. Minä en ilkee moista katella ja lähenkin ulos siksi aikaa.











