


Yhteistyökumppanin mainos:


Savannilla tuli turistia vastaan kaksi paikallista asukkia. Toinen kantoi puhelinkoppia ja toinen rautakankea.
Turisti kysyi toiselta, miksi tämä kantaa puhelinkoppia. Paikallinen vastasi, että jos villieläin tulee vastaan, hän menee puhelinkoppiin turvaan.
Turisti kysyi toiselta paikalliselta, miksi hän kantaa rautakankea. Paikallinen vastasi, että jos villieläin tulee vastaan, hän heittää rautakangen pois niin hän pääsee nopeammin pakoon.
Kehonrakentaja meni bodaamaan kuntosalille ja parin tunnin hikisen punttitreenin jälkeen meni pukuhuoneeseen ja hänen kaikki vaatteensa oli varastettu...
Seuraavalla kerralla bodari laittoi vaatteensa samalle penkille ja päälle lapun, jossa luki:
- Älä vie vaatteitani, olen raskaan sarjan painija!
Hänen vaatteensa oli kuitenkin jälleen varastettu ja lappu oli käännetty toisinpäin ja siinä luki:
- Minä otin vaatteesi, olen pitkän matkan juoksija!
Miksi vasenkätinen oli myöhässä?
- Koska sen kellokaan ei ollut oikeassa.
Sattuipa kerran, että muuan mies ajeli täyssähköisellä Hyundai Kona -katumaasturillaan maantiellä menemään.
Kuinka ollakaan, Konaan tuli moottorivika ja matka katkesi. Onneksi Kona oli viisaasti hajonnut juurikin autokorjaamon viereen.
Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.
Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Konan kuntoon. Antoipa vielä kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puolituntia.
Puolen tunnin päästä mies saikin autonsa. Hän lähti ajamaan ja ihmetteli, kuinka tehokas moottorista olikaan tullut. Kiihtyvyys oli aivan toista luokkaa kuin ennen!
Kahdensadan metrin ajon jälkeen Kona kuitenkin pysähtyi kuin seinään. Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.
Lopulta mies käänsi Konansa ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle. Meni sitten valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.
Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Kona on varmasti kunnossa.
Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan katumaasturinsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma. Ei enää töksähdyksiäkään.
Uteliaana hän kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli oikein ollut vikana.
Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Hyundain täyssähkömoottoreita varastossa ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.
Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.
On kolmenlaisia ihmisiä:
- Ihmisiä jotka osaavat laskea ja ihmisiä jotka eivät.
Ontuva mies meni rautatieaseman lipputiskille ja sanoi:
- Kiikkaan edestakaisin.
Lipunmyyjä:
- Kyllä minä sen näen, mutta haluatteko matkustaa johonkin?
Mitä sipuli sanoi toiselle uimarannalla?
- Sipulikoidaanko vedessä?
Virtanen avautui Koistiselle pikkutunneilla pubissa:
- On se kumma, kun menen kotiin ja riisun kenkäni, hiivin mahdollisimman äänettömästi ja sujahdan sänkyyn henkeä pidättäen, niin eukko herää siitä huolimatta ja taas alkaa se sama virsi: “Jassoo... Missäs sitä ollaan taas oltu...“
Koistinen katsoo myötätuntoisesti Virtasta ja sanoo:
- Tee niin kuin minäkin. Kolistele sisään mennessäsi oikein kunnolla, niin että eukko hoksaa, että sieltä se tulee. Sitten otat eukkosi kainaloosi ja kuiskaat hänen korvaansa että: “Rakas nukutko jo, mitä jos rakasteltais oikein kunnolla?“ ... Niin takaan että eukkosi nukahtaa siinä samassa ja nukkuu koko yön sikeästi ja hiljaa.
Mies oli sairaalan kuntoutusosastolla, koska hän oli loukkaantunut pahasti, jäätyään pellollaan osittain traktorin alle.
Jalka oli poikki ja polvilumpio oli toisesta jalasta haljennut ja piti käyttää vielä kävelykeppejä apuna.
Naapurin ukko tuli sitten käymään ja mies opetteli jo kävelemään ilman sauvoja. Tosin askeltaminen oli ilman tukea vielä vaivalloista.
Naapuri kysyi ontuvalta potilaalta:
- Vaikeaa se näyttää olevan... Joudutko sinä linkuttamaan jalkaasi jatkuvasti?
Mies vastasi:
- En en... Ainoastaan silloin, kun kävelen.
Kaksi koulupoikaa kilpaili siitä, että kummalla on vanhempi reppu.
- Minulla on isoisän isän 1920-luvulta oleva reppu, sanoi toinen pojista.
- On minun varmaan vielä vanhempi, vastasi toinen. Se on nimittäin isoisäni isoisän repun reppu...











