Annika Saarikko kuin klapilla päähän lyöty

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Politiikka on erinomainen ura.
- Kunhan ei vain jää kiinni.

Pääministeri Sipilä oli maaseudulla vihkimässä uutta vanhainkotia.

Paikallinen vaari, entinen aktiivimaalaisliittolainen, pudisteli ministerin kättä ja sanoi:
- Jos minulla olisi valtaa, niin antaisin teille erään asian, joka on hyvin lähellä sydäntäni.

Ministeri myhäili hyvillään:
- Jaa-a... Mikähän se mahtaisi olla?

Vaari:
- Veritulppa.

Mikä on Putinin ja muurahaisen ero?
- Toinen on paskiainen ja toinen kusiainen.

Toimittaja kysyi Purralta:
- Miksi valtion menoja ei leikata, jos kerran tulot pienenevät?

Purra vastasi närkästyneenä:
- Kuulkaas nyt arvon toimittaja, tämä on politiikkaa, eikä mitään todellista elämää!

Kerjäläisryhmä käveli huonokuntoista tietä joka oli erään sillan kohdalla aivan romahduspisteessä ja kerjäläiset alkoivat huutaa apua.

Muuan politiikko käveli ohi ja huusi:
- Teitä ei tueta! Antaa romahtaa vaan.

Kalle tuli toiseksi juoksukilpailussa.

Kilpailun järjestäjä onnitteli häntä ja sanoi:
- Toiseen palkintoon kuuluu, että saa kätellä pääministeriä.

Kalle:
- Mieluummin potkaisisin häntä persuuksille!

Kilpailun järjestäjä:
- Pahoittelen, se on ensimmäinen palkinto.

Marinin vaalilupaus:
- Meillä on aina puhtaat jauhot pussissa.

Maria Ohisalo halusi säästää hoitomaksuissa, joten hän vei oman lapsen isovanhemmille päivähoitoon. Koska siitä taas aiheutui vaivaa ja kuluja isovanhemmille, niin “Ohilaho“ päätti keksiä miten saisi inspiroitua omia vanhempiaan ja maksattaa aiheutuvat kulut veronmaksajilla.

Maria Ohisalon uusi aivopieru uudelle lakiehdotukselle oli lopulta valmis:
isovanhemmat voisivat jäädä vapaalle lastenlastenhoitoon ja he saisivat siitä hyvästä valtiolta rahallista korvausta.

Haastattelija kysyy Juha Sipilältä:
- Mitä pitää tehdä tullakseen poliitikoksi?

Sipilä vastaa:
- Niin, ensiksi täytyy osata sanoa, mitä tapahtuu huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa ja ensi vuonna.

Haastattelija:
- Ja toiseksi?

Sipilä:
- Toiseksi täytyy osata selittää, miksi niin ei käynytkään.

Härmäläinen isä sanoi yli 30-vuotiaalle pojalleen:
- Olis sun jo aika mennä naimisiin.

Poika vastasi:
- Kihloossa ollaan ja naimisiin mennään kahren viikon päästä.

Isä uteli:
- Ja kuka se sun valittusi on?

Poika:
- Naapurin Petteri.

Isä huusi kauhuissaan:
- Ja et perkele mene, se on demari!