Höyläpojat

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Vieras mies istuu lentokoneessa pienen tytön vieressä.

Mies puhuttelee tyttöä:
- Jutellaanpas vähän. Olen kuullut, että aika kuluu nopeammin, jos puhutaan naapurin kanssa.

Pieni tyttö, joka oli juuri avanut kirjansa, sulkee sen hitaasti ja sanoo miehelle:
- Mistä haluat puhua?

Mies vastaa:
- En tiedä... Miten jos puhuisimme ydinvoimasta?

Tyttö sanoo:
- OK. Tämä on mielenkiintoinen aihe. Mutta sallitko ensin yhden kysymyksen?
Hevonen, lehmä ja kauris syövät kaikki sitä samaa tavaraa, nimittäin ruohoa.
Mutta kauris ulostaa papanoita, lehmä litteän lantakasan ja hevonen taas kakkaroita.
Tiedätkö, mistä tämä johtuu?

Mies miettii vähän ja vastaa sitten:
- Enpäs tiedä.

Tyttö:
- Uskotko olevasi riittävän pätevä puhumaan ydinvoimasta, kun et tiedä edes paskasta mitää.

Mies oli ensimmäisellä laskuvarjohypyllään koneessa ja valmistautumassa juuri hyppyyn.

Valmentaja antoi viime hetken ohjeita:
- Kun pääset koneesta ulos, lasket hitaasti viiteen ja vedät narusta jolloin varjo avautuu. Muista maahantullessa varautua tärähdykseen. 

Mies hyppäsi sitten koneesta ja valmentaja katsoi kauhuissaan kun hyppääjän varjo ei auennut ja mies tippui suoraan maahan!

Kone laskeutui ja valmentaja kiiruhti putoamispaikalle. Kuin ihmeen kaupalla putoamispaikka oli turvesuota ja hyppääjä oli uponnut isoon pehmeään turvekuoppaan.

Valmentaja pääsi kuopan laidalle ja kuuli miehen sanovan kuopan pohjalta:
- ...neljä...

Miksi Nipa Neumann käveli kaupassa suoraan keksihyllylle?
- Hänellä oli levoton Tuc-himo.

Mistä Alistair Maclean sai idean kirjaansa “Kotkat kuuntelevat“?

- Hän oli puhelimessa ja raollaan olevan oven takana oli keittiössä samaan aikaan anoppi ja naapurin täti.

Mies kysyi kaverilta:
- Oletko koskaan nähnyt lentäviä lautasia?

Kaveri vastasi:
- En sen jälkeen kun erosin vaimostani.

Turussa:
- Ja nyt päivän sää.
- Jaa mää vai?

Joka kerta, kun ajamme hautausmaan ohi, isä kysyy:
- Tiedättekö, miksi minua ei voi haudata tuonne?
- Noh?
- Koska en ole kuollut.

Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.

Kalastaja lähti alukseltaan, työasu päällään, suoraan päivätansseihin, jossa oli menossa naisten haku.

Hän ei kauaa saanut istua, kun viehättävä nainen haki hänet valssille.

Viereisessä pöydässä herrasmiehet ihmettelivät, kun kalalle haisevaa miekkosta hakivat naiset lavalle kaiken aikaa.

Sitten tuli tauko ja kalastaja meni vessaan. Hän sai heti herrasmiehet peräänsä, jotka ihmettelivät yhteen ääneen:

- Minkä ihmeen takia kauniimpi sukupuoli on kiinnostunut sinusta, rähjäisestä ukosta, eivätkä hae meitä ollenkaan?

Kalamies vastasi:
- Kyllä ne vielä herkeää, kun toi matikka ensin kuolee tuonne housuntaskuun.

Kolme miestä istuu junassa.

Yksi miehistä on parimetrinen, bodattu, härkäniskainen korsto.

Toinen on tavallinen, keskikokoinen ja keskimittainen mies.

Kolmas on pieni, hintelä äijänrääpäle.

Korsto kysyy kahdelta muulta tyypiltä:
- Mi-mi-mitä-hä-hän ke-ke-kello o-o-on?

Keskikokoinen mies vastaa:
- Minulla ei ole kelloa.

Korsto ja keskikokoinen mies huomaavat, että pikkumiehen ranteessa, hihan alta pilkistää kello.

Korsto kysyy pikkumieheltä:
- Pa-pa-paljon-ko-ko ke-ke-kello o-on?

Pikku mies on aivan hiljaa ja katselee vain ikkunasta eikä ole huomaavinaankaan. Korsto toistaa kysymyksensä, mutta mies on edelleen hiljaa.

Pian tulee pysäkki ja korsto poistuu junasta.

Keskikokoinen mies kysyy pikkumieheltä ihmeissään:
- Miksi et vastannut korstolle, vaikka sinulla on kello ranteessa?

Pikkumies vastaa:
- O-o-olisitk-k-ko i-i-itse ha-ha-halunnut sa-sa-saada tu-tu-turpiin?