Hyödyllinen eläin

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Äiti luki eläinkirjaa pienelle tyttärelleen, näytti tälle lehmän kuvaa ja kysyi:
- Mitä lehmä sanoo?

Tytär vastasi:
- Ammuu.

Äiti:
- Hienoa, no mitä Koira sanoo?

Tytär:
- Hau Hau!

Äiti sanoi innokkaasti:
- Loistavaa! Kyllä sinä olet etevä. Mitäs kissa sanoo?

Tytär:
- Miau, miau.

Äiti jatkaa:
- Niin juuri. Entä mitä sika sanoo?

Tyttö mietti hetken, madalsi ääntään ja kähisi:
- Tuo Olutta!

Yhellä tyypillä oli pölynimuri, mut sit se heitti sen roskikseen. Miksi?
- Se ei ollut tyytyväinen, kun se laite vain keräsi pölyä. 

Maalla elettiin vielä aikaa, kun lehmien keinosiemennys teki vielä tuloaan.

Talossa oli isäntäväen lisäksi tomera vanha piika ja odotettiin seminologin nimistä henkilöä käymään ensimmäistä kertaa.

Navetassa odotti yksi kiimainen lehmä tiinehtymistään. Tilan muut eläimet olivat ulkona laitumillaan.

Piika oli tehnyt kaikki valmistelut seminologia varten. Hän oli putsannut pilttuun, elikon takapään sonnasta ja levitellyt lehmän alle pehkuja.

Sitten tuli auto pihaan ja kohtelias mies tuli salkkuineen navetalle.

Piika sanoi miehelle:
- Päivää, tuossapa on se lehmä. Mie löin tuohon seinään naulan, johon voitte sitten housut heittee. Minä en ilkee moista katella ja lähenkin ulos siksi aikaa.

Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.

Mitä sipuli sanoi toiselle uimarannalla?
- Sipulikoidaanko vedessä?

Työpaikkahaastattelija kysyi:
- Juotko alkoholia?

Hakija vastasi:
- Kyllä kiitos. Tarkoittaako tämä, että sain sen paikan?

Mitä Blag sanoi juustolle kun hän halusi tutustua?

- Onpa hauska tutustua.

Joka kerta, kun ajamme hautausmaan ohi, isä kysyy:
- Tiedättekö, miksi minua ei voi haudata tuonne?
- Noh?
- Koska en ole kuollut.

Savolainen mäkkärissä:

- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.

- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.

- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.

- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.

- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.

- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.

- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.

- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.

- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...

- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.

- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.

- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.

- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...

Mistä Alistair Maclean sai idean kirjaansa “Kotkat kuuntelevat“?

- Hän oli puhelimessa ja raollaan olevan oven takana oli keittiössä samaan aikaan anoppi ja naapurin täti.