Ilman pikkareita

Poimintoja aiheesta Härskit vitsit

- Ajattele, että ne on vielä yhdessä kaiken sen paskan jälkeen!
- Ketkä?
- No pakarat!

Mitä pakara sanoi toiselle?
- Yhdessä voimme lopettaa tämän paskan.

Masai-mies oli asunut jo pitkään Suomessa ja osasi jo hiukan puhua kieltäkin.

Kesä oli kuumimmillaan ja uimarannalla kaksi suomalaista miestä näkivät, kuinka masaimiehellä roikkui letku melkein polvissa asti, kun tämä tuli uinnin jälkeen rantaan.

Masai-mies oli rotunsa mukaan alasti, ilman uimahousuja ja suomalaiset katsoivat toisiaan ja nauroivat hänen pitkälle elimelle hämmästyksissään.

Masai-mies huomasi, että hänelle naurettiin ja sanoi suomeksi:
- Kyllä valkoisillakin miehillä kutistuu, kun uimaan menee.

Lapsi ei suostunut syömään ruokaa kunnolla, jolloin äidin täytyi puuttua asiaan.

Äiti:
- Joko nyt syöt salaattisi tai sitten menet nurkkaan jäähylle.

Lapsi:
- Menen suosiolla nurkkaan. Näin yöllä mitä teit kurkulla ...

Mies juoksee rynnäkkökivääri kourassaan baariin.

- ”No niin, kuka teistä kusipäistä makasi vaimoni kanssa?”

Vanha baarikärpänen vastaa:
- ”Ei taida lipas riittää.”

Turistibussin kuljettaja kyyditsi bussilastillista vanhoja mummoja.
Kesken ajon yksi mummoista koputti kuljettajaa olkapäähän ja tarjosi kuljettajalle kourallisen rusinoita, jotka kuljettaja hymyillen otti vastaan ja söi.
Vartin kuluttua sama mummo jälleen koputti kuskia olkapäähän ja jälleen tarjosi rusinoita kuljettajalle. Näin tapahtui useita kertoja matkan aikana.

Viimein kuljettaja kysyi mummolta, miksi mummo itse ei syö rusinoita tai tarjoa niitä muille.

Mummo vastasi, ettei hän tai muutkaan voi syödä rusinoita huonojen hampaiden takia.

Kuljettaja kysyi ihmetellen miksi he sitten ostavat rusinoita jos eivät niitä voi syödä.

Mummo vastasi siihen:
- Kun me niin tykätään siitä suklaasta jolla ne rusinat on kuorrutettu.

Elämä on kuin penis,
usein kova ilman syytä.

Ilotyttö sanoi toiselle:
- Oliko vittumainen päivä?

Toinen ilotyttö vastasi:
- Oli juu, kaikki asiakkaat olivat täysiä mulkkuja!

Renki tyydytti itseään navetan nurkalla ja mälli lensi pitkin piikkilanka-aitaa.

Siitä se roikkui alemmaksi ja alemmaksi, langalta toiselle langalle.

Renki tokaisi:
- No, pojasta olisi tullut trapetsitaiteilija...

Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.

Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.

Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.

Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.

Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...

Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.

Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?

Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?

Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.