Joku kaunis päivä...

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

Mies tuli töistä kotiin.

Vaimo alkoi heti tivaamaan:
- Oletko sinä käynyt maksullisissa?

Mies ihmeissään:
- En ole. Kuinka niin?

Vaimo:
- No täällä on lasku joltain Heleniltä!

Pikku-Maija kysyi saunassa isältänsä:
- Isi, miksi sulla on iso kikkeli?

Isä sanoi:
- Jos minulla ei olisi isoa kikkeliä, niin äitisi ei olisi kiltti minulle.

Vaimo valitti miehelleen rintojensa pienuutta.

Mies ehdotti:
- Hiero niitä vessapaperilla.

Vaimo ihmetteli:
- Miten se muka auttaa?

Mies:
- En minä tiedä, mutta perseeseesi se ainakin on tehonnut!

Tärkeintä kahvinkeitossa ja parisuhteessa on se että on pannu.

Pariskunta oli juuri mennyt nukkumaan, kun miestä alkoi himottamaan. Hetken mietittyään seuraavaa siirtoa hän hiljaa lähestyi vaimoaan takaapäin ja lopulta päästyään tiukasti iholle, kuiskasi hempeästi vaimonsa korvaan:

- Kulta, minulla ei ole housuja...

Vaimo vastasi:
- Anna minun nukkua, huomenna pesen sinulle yhdet.

Ostin tyttöystävälleni parane pian -kortin.
Hän ei ole sairas, mutta hän voi paremmin…

Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!

Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.

Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!

Talon emäntä oli menossa sunnuntaina kirkkoon ja sanoi miehelleen:
- Et juopottele poissa ollessani.

Kun emäntä lähti menemään, isäntä haki viinapullon kaapista ja hörppäsi huikan pahimpaan himoon.

Kohta huomasi, että emäntä olikin jo tulossa takaisin. Äkkiä isäntä meni vuoteeseen viltin alle piiloon ja pisti pullon pystyyn jalkojen väliin.

Emäntä astui huoneeseen ja alkoikin yllättäen riisua vaatteitaan pois.

Isäntä kysyi:
- Mitäs sinä nyt, kun riisut vaatteesi?

Emäntä vastasi:
- Kirkko on joka sunnuntai, mutta tuota ei joka sunnuntaina tapahdu, kun törröttää noinkin komeasti.

Taloon saapui vieras. Kesäaika kun oli, niin istuksivat pihakeinussa. Huomio kiinnittyi naapuriin.

Kylään tullut vieras kauhisteli näkemäänsä, kun toinen naapureista väänsi “tortun“ keskelle pihaa ja osoitti sitä.

Toinen naapureista taas veisti pihlajasta oksan marjoineen, tökkäsi siihen torttuun ja nosti toisen nenälle.

Ääntäkään ei kuulunut. Huitomista ja liikettä vain.

“Mitä tuolla tapahtuu?“ kysyi vieras hämmästyneenä.

Talon isäntä kertoi, että “siellä asuu kuuromykkä-pariskunta ja näyttää olevan taas pahimman luokan riitä kyseessä.

Tuo väännetty “torttu“ tarkoittaa “Haista paska“ ja nuo marjat sitten vastauksena: “Paskan marjat!“

Hämmästys katosi ja muuttui nauruksi.

Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.

Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.

Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.

Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..

.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.

Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.

Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!

Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.