Joku kaunis päivä...

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

Psykiatri sanoi asiakkaalleen:
- Kertokaa omin sanoin, mikä ahdistaa.

Asiakas:
- Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta siten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli siis automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun velipuoleni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi.
Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahdistaa...

Mies ja vaimo riitelivät.

Mies:
- Kuuleppas vaimo, sun paikalle olis kyllä tulijoita. Sitä on vähän niin kun jo kyseltykin!

Vaimo:
- Vai niin! Kuuleppas ukko, sun paikkaas on vähän niin kun jo käyty kokeilemassakin!

Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.

Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.

Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!

No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.

Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.

Mies tuli kotiin ja löytää vaimonsa makaamasta alasti sängystä.

Sängyn vieressä seisoo tuntematon mies housut alas laskettuina.

Ennen kuin mies ehtii sanoa sanaakaan, vieras sanoo kovalla äänellä:
– Viimeisen kerran, rouva, jos ette heti maksa sähkölaskua, kusen lattialle!

Vaimo jätti minut ja meni naimisiin intialaismiehen kanssa.
No ainakin tiedän, että hän pitää vaimostani huolen:
– Hehän palvovat lehmiä.

Ostin tyttöystävälleni parane pian -kortin.
Hän ei ole sairas, mutta hän voi paremmin…

Urpo katseli telkkariohjelmaa, missä käsiteltiin erityisesti naisten seksuaalisten halujen hiipumista pitkissä parisuhteissa.

Koska Urpo tunnisti tämän saman ongelman myös omassa liitossaan, hän höristi korviaan.

Seksuaaliterapeutti ohjeisti, kuinka parisuhdeseksiä voi piristää parhaiten esim. vaihtamalla rutiineja ja seksinharrastamispaikkoja ja -asentoja silloin tällöin.

Tästä Urpo innostuneena huutaa vaimolleen:

- Kuules Irma! Mitä jos kokeiltais mekin piristää tuota seksipuolta ja vaihtaa rutiineita, paikkoja ja asentoja?

Irma huutaa keittiöstä:

- Sopiihan tuo! Tule sinä tänne keittiöön seisomaan tiskipöydän ääreen ja tiskaamaan, niin minä tulen sinne sohvalle makoilemaan ja piereskelemään!

Mitä eroa on ilotytöllä, rakastajattarella ja vaimolla?

Ilotyttö sanoo:
- Kovempaa, kovempaa!

Rakastajatar sanoo:
- Syvempään, syvempään!

Vaimo sanoo:
- Makuuhuoneen katto on maalattava.

Mies istui vaimonsa kanssa keskustellen niitä näitä ja jutun aiheeksi tuli jossain vaiheessa eutanasia.
Siihen varsin herkkään, elämän ja kuoleman rajamailla liikkuvaan aiheeseen mies totesi vaimolleen:

- “Lupaathan ettet päästä minua sellaiseen vihannesmaiseen tilaan, jossa elämäni on riippuvainen jostain sähköisestä laitteesta ja ravinnontarpeeni tyydytetään nesteillä. Jos näet minun olevan siinä jamassa niin lupaathan kytkeä elintoimintojani ylläpitävät laitteet pois päältä ja lopettaa nesteytyksen.“

Sanomatta mitään vaimo nousi, otti kaukosäätimen ja sulki television, sammutti internetin sekä tietokoneen ja kaatoi kaljan viemäriin...

Vastavihitty pariskunta muutti saman katon alle.

Uskovaisena ihmisenä vaimo ripusti sängyn yläpuolelle taulun, jossa luki:
“Tarvitsen Sinua joka päivä.“

Mies naulasi sen viereen oman kylttinsä:
“Herra, anna minulle voimaa!“

Simppa ja Mallu olivat olleet aviossa vasta pari viikkoa.

Simppa halusi lähteä kaupungille oluelle vanhojen kamujen kanssa, ja sanoi Mallulle:
- Kulta, tulen kohta takaisin.

Mallu kysyi:
- Minne olet menossa, armaani?

Simppa vastasi:
- Käyn vain kaljalla, söpöliini.

Mallu sanoi:
- Tahdot siis oluen, rakkaani.

Mallu aukaisi jääkaapin oven ja esitteli suuren valikoiman erilaisia ulkolaisia olutmerkkejä.

Simppa ei tiennyt mitä sanoa, lopulta hän keksi vain lausua:
- Niin, namuseni, mutta baarissa saa sentään näin helteellä jäädytettyjä tuoppeja...

Mallu keskeytti hänet sanomalla:
- Haluat siis jäädytetyn tuopposen, pupuseni?

Mallu otti pakastimesta ison tuopin, joka oli lähes umpijäässä.

Simppa näytti kalpealta ja sopersi:
- Kyyhkyläiseni, mutta baarissa saa niitä herkullisia välipaloja ja mutusteltavia. Tulen ihan pian takaisin, ok?

Mallu vastasi:
- Haluat siis välipaloja ja herkkuja, armaani?

Mallu otti uunista ison pellillisen erilaisia purtavia, kanansiipiä ja porsaakylkiä ja niin edelleen.

Simppa änkytti:
- Mutta oma hunajaiseni, baarissa sentään kuulee ronskia kieltä, äijäin kiroilua ja sen sellaista...

Mallu huusi kovaan ääneen:
- Kaipaatko ronskia kieltä kusipää? Juo tuo vitun kaljasi tuosta helveltin jäädytetystä lasista ja ahda kitusiisi nuo perkeleen naposteltavat, koska olet nyt saatana soikoon naimisissa etkä ole menossa minnekään. Menikö kaaliin, senkin mulkku?!

Kaappo oli ollut koko päivän ryyppäämässä kavereillaan ja sitten tuli aika täyttää lupaus ja mennä yöksi kotiin vaimon luokse.

Vaimon ärjyä suhtautumista juopotteluun, mies yritti laimentaa sanomalla:
- Voi miten ihanalta sinä Hilma-rakkaani tänään näytätkään...

Vaimo ärähti kaulin kädessään:
- Kumpa voisin sanoa saman sinusta!

Pahimman tilanteen jo mentyä ohi Kaappo sanoi varoen:
- Kyllä voisitkin, jos valehtelisit niinkuin minä.