Joku kaunis päivä...

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

Emäntä huusi isännälle:
- Minä kyllä lähen tästä talosta!

Isäntä lukee lehteään ja tuumaa rauhallisesti:
- Noo, se on sinun asia.

Emantä poistuu kiukkuisena kammarin puolelle, mutta tulee kotvan kuluttua takaisin ja sanoo jo hieman rauhoittuneena:
- Eiköhän panna tuo piika pois meiltä?

Johon isäntä edelleen rauhallisesti:
- Eipähän tuo tunnu panemalla lähtevä.

Vaimo valitti miehelleen rintojensa pienuutta.

Mies ehdotti:
- Hiero niitä vessapaperilla.

Vaimo ihmetteli:
- Miten se muka auttaa?

Mies:
- En minä tiedä, mutta perseeseesi se ainakin on tehonnut!

Marjatta-mummo kertoi tyttärelleen vinkin, miten pitää mies tyytyväisenä:

- Älä yritä tehdä vaikutusta sun mieheen ruoanlaittotaidoilla, miehet syö jopa 3 päivää vanhaa pitsaa. Anna sille sen sijaan persettä, siitä ne miehet tykkää!

Anna nyt, mies mankui vuoteessa vaimoltaan.

– “Enkä anna. Sitä säästetään perhejuhlia varten“, sanoi vaimo.

– “Kuule, antaisit nyt. Mulla on niin perskeleen paha olo.“

– “Sen siitä saa, kun sillä lailla ryyppää. Krapula on sinulle ihan oikein.“

– “Anna nyt“, mies jatkoi vonkaamistaan.

– “Minä en enää jaksa sinun kanssasi. Ota sitten, omapa on asiasi.“

Mies ryntäsi riemuissaan jääkaapille, avasi huushollin ainoan samppanjapullon ja kuului valtava pamaus, kun korkki lensi kattoon.
Silloin kuului lastenhuoneesta moittiva ääni:

– “Olisit vaan antanut sille, mutsi. Nyt se meni ja ampui itsensä!“

Mies on vaimonsa kanssa ravintolassa juhlimassa syntymäpäiviään. Heidän pöytäänsä poikkeaa nuori nainen, suutelee miestä ja häipyy.

Vaimo kysyy hämillään:
- Kukas ihme tuo oli?

Mies sopertaa paniikissa:
- Ai kuka? Ai tuo.. niin.. minun rakastajattareni.

Vaimo huutaa:
- Mitä helvettiä? Porsas! Sika! Nyt tulee kyllä avioero!

Mies vastaa:
- Aiotko tosiaan luopua mahtavasta omakotitalostamme,  kauniista merenrantamökistämme, muskeliveneestämme sekä uudesta Mersustamme? Sitäkö sinä todellakin haluat?

Vaimo on hiljaa, murjottaa ja mytistelee lautasliinaa. Kohta heidän naapuripöytäänsä istahtaa vanhahko herrasmies, jonka kaulaan myös kepsahtaa nuori nainen. 

Vaimo kysyy:
- Oho! Mitäs tuo nyt on?

Mies:
- Ai tuo? No, siinä on arkkitehti Lindblom. Tuo nainen on hänen rakastajattarensa.

Vaimo:
- Kyllä meidän on kauniimpi! 

Mies istui vaimonsa kanssa keskustellen niitä näitä ja jutun aiheeksi tuli jossain vaiheessa eutanasia.
Siihen varsin herkkään, elämän ja kuoleman rajamailla liikkuvaan aiheeseen mies totesi vaimolleen:

- “Lupaathan ettet päästä minua sellaiseen vihannesmaiseen tilaan, jossa elämäni on riippuvainen jostain sähköisestä laitteesta ja ravinnontarpeeni tyydytetään nesteillä. Jos näet minun olevan siinä jamassa niin lupaathan kytkeä elintoimintojani ylläpitävät laitteet pois päältä ja lopettaa nesteytyksen.“

Sanomatta mitään vaimo nousi, otti kaukosäätimen ja sulki television, sammutti internetin sekä tietokoneen ja kaatoi kaljan viemäriin...

Vaimo huusi miehelleen:
- Senkin apina!

Mies vilkaisi kenkäkaappiin ja vastasi:
- Itse olet tuhatjalkainen.

Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.

Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.

Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.

Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..

.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.

Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.

Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!

Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.

Miksi avioliitossa elävät miehet ottavat rennommin pukeutumisen suhteen kuin sinkkumiehet?

- Heillä on jo päällepantavaa.

Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.

Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.

Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!

No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.

Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.

Se että suostuttelin miestäni käyttämään viagraa, oli kovin juttu, mitä olen koskaan tehnyt.

Mies ja vaimo riitelivät. Eräänä päivänä vaimo sanoi:
– Olisi kyllä mieluummin pitänyt mennä naimisiin apinan kanssa kuin sinun kanssasi.

Mies lisäsi:
– En usko, että pappi olisi suostunut vihkimään niin läheisiä sukulaisia.