


Mainos:


Kuka on ainoa ihminen maailmassa, jonka mielestä kova kankkunen on mahtava juttu?
- Juha Kankkusen vaimo.
Kaveri totesi toiselle baaritiskillä:
- Oluessa on pakko olla naishormoneja.
Toinen vastasi:
- Miten niin?
Kaveri:
- Koska aina kun juon liikaa, puhun jonnin joutavia, enkä osaa ajaa autoa.
Tapahtui aikana, jolloin netin käyttö ei ollut niin yleistä kuin nykyään, vaan asiat hoidettiin puhelimitse.
Eräs herrasmies Kustavista, oli päättänyt tilata erikoisoluita baarikaappiinsa Helsingistä asti.
Hän soitti panimolle ja tiedusteli, että koskahan se olut olisi Kustavissa.
Puhelimessa vastattiin:
- No... Se on yleensä siinä pari tuntia nauttimisen jälkeen...
Nuori vaimo kysyy mieheltään jo aavistuksen tympääntyneenä:
- Onko sinun aivan pakko istua joka ainoa ilta oluella?
Mies vastaa:
- No ei todellakaan! Istun siellä aivan vapaaehtoisesti.
Vaimo ihmetteli miehelleen ties monennenko kerran:
- Miksi sinä oikeastaan juot noin älyttömän paljon?
Mies vastasi ajatellen selvästikin jotakin syvällistä:
- Juodessani minä ajattelen... ja ajatelessani minä juon.
Pekka sanoi vaimolleen:
- Viina tekee sinut pirun paljon kauniimmaksi.
Vaimo ihmetteli:
- Mutta enhän minä ole ottanut viinaa.
Pekka:
- Et niin, mutta minä olen.
Isännällä oli tapana ostaa perjantaipullo.
Pikku-Martta uteli isältä, mitä pullossa mahtaa olla, kun isä muuttuu toisenlaiseksi sitä juotuaan.
Isä kertoi:
- Kuule Martta, juon sitä ihan siksi etten kuule kellon tikitystä ja maanantaina töihin menon kurjuutta.
Rouva nyyhkytti ompeluseurassa:
- Viina on tuhonnut kotini.
Muut naiset huolissaan:
- Ryyppääkö miehesi niin paljon?
Rouva:
- Ei, mutta pontikkapannu räjähti.
Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.
Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.
Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.
Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.
Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.
Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.
Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.
Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.
Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...
Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:
- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.
Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.
Se katseli raatoja ja tuumi:
- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...
Mikä saa ihmisen uskomaan, että hänellä on absoluuttinen sävelkorva?
- Pari tuoppia ja karaokebaari.











