Kansalaiskeräyksellä uimahalli Laihialle

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Mitä laihialainen namusetä sanoo?
– Haluaako lapsi ostaa karkkia?

Millainen on laihialaisen partakone?
- Laitetaan ampiainen tulitikkulaatikkoon ja surrataan pitkin kasvoja.

Miksi Laihialla tanssitaan sukkasillaan?
- Jotta musiikki kuuluu naapurikylästä.

Mitä lukee Laihian linja-autoaseman kellon alla?

- Vain matkustajille.

Laihialainen meni peruskouluun, mutta ei jaksanut opetella yhdyssanoja.

Miten laihialaiset säästävät sokeria?
- Nauravat kahvia juodessaan makeat naurut.

Laihialaista syntyperää oleva liikemies oli lähdössä pariksi viikoksi matkoille ja käveli pankkiin anomaan 2 500 euron lainaa.

Pankin lainavirkailija sanoi että lainaa voidaan toki myöntää, mutta lainalle olisi oltava jonkunlainen vakuus tai takaus.

Liikemies kertoi että hänellä olisi uusi mersu parkkeerattuna pankin lähistöllä.
Pankin lainavirkailija tarkasti auton ja hyväksyikin auton lainan vakuudeksi.
Tämän jälkeen lainavirkailija ajoi auton pankin parkkihalliin turvalliseen säilytykseen.

Parin viikon kuluttua liikemies tuli matkoilta ja haki auton takaisin.
Liikemies maksoi pankille takaisin 2 500 euron lainan sekä 10 euroa korkoja kahden viikon ajalta.

Liikemiehen ollessa matkoilla lainavirkailija oli tutkinut liikemiehen tilitiedot ja huomannut että hänellä on pankki- ja arvo-osuustileillä miljoonien omaisuudet.
Lainavirkailija ei voinut peitellä uteliaisuuttaan ja kysyi että mihin ihmeessä noin rikas mies tarvitsee 2 500 euron lainan.

Liikemies vastasi tähän:
- Mihin muualle voi Helsingissä parkkeerata auton kahdeksi viikoksi 10 eurolla?

Laihialaispoika kosi tyttöystäväänsä, ja sai myönteisen vastauksen.

Kysyi vielä morsiamelta:
- Millaisia kukkia haluat morsiuskimppuun?

Tyttö vastasi:
- Oi, kuinka olet romanttinen ja mietit asiaa jo nyt!

Poika vastasi:
- Juu, ajattelin mennä ostamaan siemenet.

Pappi kirkossa ennen kolehdin keräämistä:
- Ylhäältä on tullut tieto että enää ei tarvitse laittaa nappeja kolehtiin. Enkelit ovat saaneet vetoketjun pukuihinsa.

Eräs laihialainen konsultti oli toiminut innokkaasti henkilökunnan vähentämiseksi monessa yrityksessä.

Kuolema korjasi hänet ennen aikojaan ja hautajaisia sitten pidettiin. Kun arkkua lähdettiin kantamaan ulos siunauskappelista, arkusta kuului koputusta ja heikko ääni kysyi:

- Mitäs miehiä te olette?
- Ollaanpahan vaan ruumiinkantajia.
- Montako teitä on?
- Kuusi, kuten aina.
- Kaksi pois, kyllä se menee neljälläkin.