Kosinta Laihialla

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Millainen on laihialaisen partakone?
- Laitetaan ampiainen tulitikkulaatikkoon ja surrataan pitkin kasvoja.

Miksi Laihialainen ei teippaa kierrätyspariston kumpaakaan napaa?
- Koska haluaa käyttää sen tyhjäksi.

Millainen on laihialainen polkupyörä?
- Rengas saadaan tynnyrin vanteesta, runko haravasta ja ratti oravasta.

Tuohtunut laihialainen soitti naapurin puhelimesta Apu-lehden toimitukseen ja sanoi, että jos ette lopeta niiden laihialaisvitsien julkaisua, niin en koskaan enää lainaa lehteä naapurista.

Laihialaismummo raahasi kahta suurta matkalaukkua.

Vapaa taksi ajoi ohi, pysähtyi ja kuljettaja kysyi:
- Minne matka?
- Rautatieasemalle. Paljonko kyyti maksaa?
- 20 euroa.
- Entä laukut?, mummo tivasi.
- Ne eivät tietenkään maksa mitään.
- Sepä hyvä. Vie sinä matkalaukut, niin minä kävelen perästä, mummo päätti.

Miten laihialaiset säästävät sokeria?
- Nauravat kahvia juodessaan makeat naurut.

Laihialaiskaveri oli ostanut pimeän pullon.

Tuttavan kanssa sitten juopottelemaan ruvetessa, kuitenkin alkoi epäilyttämään epämääräisen pullon todellinen sisältö.

- Kaadetaan litkut varmuudeksi maahan.

- Älä ihmeessä, annetaan pullo sokealle enolle!

Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.

Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.

Kaverukset olivat vaiti.

Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.

Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.

Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.

Laihian emäntä meni Vaasassa pankkiin rahaa nostamaan.

Ruotsinkielinen kasööri sanoi hänelle:
- En mine anta ennenkö näyttä kvitto.

Emäntä koetti selittää, että kyllä se raha nyt muutenkin sopisi antaa, mutta kasööri vakuutti:
- En anta ennenkö näyttä kvitto! 

Koska ei muu auttanut, emäntä pyllisti ja heitti helmat korviin.

Vanha muori kertoi tyttärelleen, että hänen viimein toiveensa olisi, että hänen sukanvarteen säästämänsä rahat laitetaan hänen mukaansa hautaan.
Hautajaisissa arkku laskettiin hautaan ja muorin tytär heitti lompakon arkun päälle.

Tyttären sisko:
– Toteutit siis hänen toiveensa?

Tytär:
– Siirsin hänen rahansa omalle tililleni, mutta kirjoitin hautaan heittämääni lompakkoon shekkejä, joilla hän voi nostaa omat rahansa kun tarvitsee.