


Yhteistyökumppanin mainos:


Mitä sokea mies sanoi aamulla kalatorilla?
- Huomenta neidit.
Ontuva mies meni rautatieaseman lipputiskille ja sanoi:
- Kiikkaan edestakaisin.
Lipunmyyjä:
- Kyllä minä sen näen, mutta haluatteko matkustaa johonkin?
Työpaikkahaastattelija kysyi:
- Juotko alkoholia?
Hakija vastasi:
- Kyllä kiitos. Tarkoittaako tämä, että sain sen paikan?
Nainen oli jo pidempään tarkkaillut kolmevuotiaita kaksostyttöjään huolestuneena.
Häntä vaivasi outo, voimistuva tunne, että lapset eivät olisi hänen omiaan.
Hän päätti tehdä salaa dna-testin kummastakin lapsesta.
Testi paljasti äidin pahimman pelon käyneen toteen! Hän kertoi sitten järkyttävän tiedon miehelleen.
Mies suhtautui tietoon leppoisasti:
- Tietenkään ne eivät ole meidän omia! Etkö sinä muista, kun siellä synnytyssairaalassa kotiin lähtiessä valitit, että vauvamme haisevat ja kysyit että voisinko ottaa ne ja käydä vaihtamassa puhtaisiin, kun itse et jaksanut...
Vieras mies istuu lentokoneessa pienen tytön vieressä.
Mies puhuttelee tyttöä:
- Jutellaanpas vähän. Olen kuullut, että aika kuluu nopeammin, jos puhutaan naapurin kanssa.
Pieni tyttö, joka oli juuri avanut kirjansa, sulkee sen hitaasti ja sanoo miehelle:
- Mistä haluat puhua?
Mies vastaa:
- En tiedä... Miten jos puhuisimme ydinvoimasta?
Tyttö sanoo:
- OK. Tämä on mielenkiintoinen aihe. Mutta sallitko ensin yhden kysymyksen?
Hevonen, lehmä ja kauris syövät kaikki sitä samaa tavaraa, nimittäin ruohoa.
Mutta kauris ulostaa papanoita, lehmä litteän lantakasan ja hevonen taas kakkaroita.
Tiedätkö, mistä tämä johtuu?
Mies miettii vähän ja vastaa sitten:
- Enpäs tiedä.
Tyttö:
- Uskotko olevasi riittävän pätevä puhumaan ydinvoimasta, kun et tiedä edes paskasta mitää.
Kuvittele, että olet loputtomalla narulla, josta et pääse pois hyppäämällä, tippumalla tai kävelemällä.
Miten pääset pois tuolta loputtomalta narulta?
- Lopetat kuvittelun!
Ravintolassa tarjoilija:
- Meillä on myös a`la carte -annoksia.
Asiakas:
- Jaaha, mistä sinne alakertaan pääsee?
Kolme kiinalaista muutti Suomeen. Kukaan heistä ei osannut sanaakaan suomea, joten he päättivät lähteä eri paikkoihin opettelemaan kieltä.
Ensimmäinen suuntasi jalkapallostadionille katsomaan ottelua. Pelin aikana toinen joukkue teki maalin ja pelaajat juhlivat huutaen:
- Me teimme sen!
Näin kiinalainen oppi lausumaan: “Me teimme sen.“
Toinen meni ravintolaan. Siellä eräs äiti opetti lastaan ruokailun lomassa sanoen:
- Haarukalla ja veitsellä.
Niinpä toinen kiinalainen oppi sanomaan: “Haarukalla ja veitsellä.“
Kolmas kiinalainen lähti koululle. Ruokailujonossa eräs tuhma poika kiilasi muiden ohi ja huudahti:
- Minä ensin!
Siitä kolmas oppi sanomaan: “Minä ensin.“
Seuraavana päivänä uutisoitiin suuresta pankkiryöstöstä. Poliisi pidätti kolme kiinalaista ja alkoi kuulustella heitä epäiltyinä.
Poliisi kysyi:
- Kuka teki sen?
Ensimmäinen kiinalainen vastasi innoissaan:
- Me teimme sen!
Poliisi säpsähti ja jatkoi:
- Millä tavalla te murtauduitte sisään?
Toinen kiinalainen sanoi ylpeästi:
- Haarukalla ja veitsellä!
Poliisi huokaisi syvään ja totesi:
- Taidan viedä koko joukon vankilaan.
Kolmas kiinalainen huudahti iloisesti:
- Minä ensin!
Mies istui käräjillä, syytettynä veden myynnistä “Ikuisen nuoruuden“- lääkkeenä.
Tuomari kysyi tuimana:
- Oletko aiemmin ollut syytettynä samasta asiasta?
Syytetty vastasi:
- Juu kyllä, herra tuomari, kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran 1767 ja toisen 1899.
Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.
Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.
Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.
Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.
Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.
Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.
Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.
Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:
- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.
Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:
- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!
Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.











