Lääkäri intiimisti potilaan kanssa

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

- Päivässä noin 20 pulloa olutta. Oluen katsoo olevan ainoa itselleen sopiva ravinto. Alkoholin käytön kieltää kokonaan.

- Ohessa resepti, jonka pyydän ystävällisesti syömään.

- Alaraajoissa todetaan 1,5 metrin pituusero.

- Lisäksi vasen silmä sanoo, ettei kunnolla näe.

- Tilataan yhdellä jalalla seisovat lantiokuvat.

Mies meni lääkäriin. Lääkäri kysyi mikä vaivaa. Mies alkoi luettelemaan:

- Aina kun aamulla nousen ylös, oikeassa takareidessä tuntuu ihan kun olisi kastunut, vaikka kädellä kokeillen on ihan kuiva. Lisäksi maksan tienoilla tuntuu ikäänkuin puukonpisto silloin tällöin. Joka ilta tulee ihan yhtäkkiä hirveän kuuma ja hiki valuu, vaikka istun paikallani ja huoneenkin lämpö on vakio. Sen lisäksi korvat alkavat välillä ihan yhtäkkiä soimaan tosi voimakkaasti, sellainen häiritsevä vinkuminen, ikäänkuin tinnitus, joka sitten kuitenkin menee ohi. Mitähän tämä kaikki voisi olla?

Lääkäri vastaa:

- Joo. Tämä on klassinen esimerkki aivan uudesta sairaudesta nimeltään Luulomioosi. Kas tässä lääkkeeksi yksi aski Tic-Tac-pastilleja. Otatte näitä aina kun oireita ilmenee.

Vanha vuorineuvos lähestyi henkilökohtaista lääkäriään erittäin arkaluontoisen asia takia.

- Epäilen että autonkuljettajallani on sukupuolitauti! Hän on ilmeisesti tartuttanut sen sisäkköönikin.

Lääkäri lohdutti:
- Noh... Ei tuo niin vakavaa ole ja sellaista sattuu. Älä nyt heitä erottamaan ala vaan lähetä heidät vastaanotolleni. Nykyään on todella hyviä lääkkeitä.

Vuorineuvos jyrähti:
- Mutta epäilen, että sisäköltä on tarttunut se myös poikaani, kun hänelläkin on ollut oireita, ja poikani on puolestaan saattanut tartuttaa sen uuteen keittiöapulaiseen!

Lääkäri opasti:
- Noh... Ottakaahan nyt aivan rauhallisesti ja lähettäkää heidätkin vastaanotolle. Älkääkä nyt soimatko poikaanne vaan olkaa lempeä ja hienotunteinen. Hän on vielä nuori ja ajattelematon.

Vuorineuvos paniikissa:
- Mutta kun minäkin olin sen uuden keittiöapulaisen kanssa ja nyt minullakin on oireita!

Lääkäri rääkäisi:
- Mitä Helvettiä! Voi luoja! Te tietysti olette olleet myös sen jälkeen vaimonnekin kanssa yhdynnässä, senkin vanha pervo! Ja nyt se on siis myös sitten minullakin...

- Yleistilaltaan kohtalaisen hyvä nainen.

- Seurannassa potilas lämpenee.

- Asiallisesti vastaileva hyvin artikuloiva mies. Puhaltaa 4.09 promillea.

- Kaksi viikkoa lyöty takaraivoon kirveellä.

- Tulosyy: Kaatunut, oikea nilkka humalassa.

- Potilas kertoo, että puoliso hyppinyt rintakehän päällä potilaan maatessa lattialla mahallaan.

Mies meni psykiatrille ja valitti että kun häntä niin pelottaa.

Psykiatri:
- No mikä pelottaa?

Mies:
- Pelkään, että kana syö minut.

Psykiatri:
- Eihän toki, miksi niin luulet?

Mies:
- No koska minä olen siemen niin kana voi syödä minut ja pelkään kauheasti koko ajan.

Psykiatri:
- Et sinä ole siemen vaan ihminen, joten sinulla ei ole mitään pelättävää. Kas tässä kotiharjoituksia, tee nämä ja tule viikon päästä uudestaan käymään.

Mies tuli viikon päästä sitten uudestaan ja kertoi, että harjoitusten avulla hän oli vihdoinkin ymmärtänyt, että hän on ihminen eikä siemen. Mutta silti hän jatkuvasti pelkäsi, että kyllä se kana hänet vielä popsii poskeensa.

Psykiatri ihmetteli että miksi mies vieläkin pelkäsi.

Mies:
- No vaikka minä olenkin ymmärtänyt, etten ole siemen vaan ihminen, niin mistä se kana sen tietäisi?!

Vihtori oli hoidettavana psykiatrisessa hoitolaitoksessa.

Yöhoitaja piipahti hänen huoneessaan ja totesi, että Vihtori oli kiinnittänyt peltisen pesuvadin seinälle roikkumaan, pohjapuoli huoneeseen päin.

Kun potilas näytti olevan hereillä, yöhoitaja kysäisi:
- No minkäs vuoksi Vihtori on kiinnittänyt pesuvadin seinälle roikkumaan?

- Se on minun seinäkelloni, kun muutakaan ajannäyttäjää ei minulla ole.

- Vai niin... No, osaakos hän nyt sitten sanoa, paljonko kello on tällä hetkellä?

Vihtori otti yöastian ja pamautti sillä vatia niin että seinä tärisi. Naapurihuoneesta kuului huuto:

- Jumalauta! Kello on puoli kaksi yöllä ja taas se hullu hakkaa seinään!

Potilas epätoivoisena kysyi lääkäriltä:
- Olisiko unissakävelyyni jotain lääkettä? 

Lääkäri:
- Ei! Jos lopettaisit senkin, et harrastaisi liikuntaa ollenkaan!

- Omatoimisesti noin 10 tuntia sitten pahoinpidelty.

- Potilas autonkuljettaja. Muutoin terve.

- Pärjäilee kotona täysin omatoiminen siivooja kerran viikossa.

- Tullut tunne, että pää puolittunut ja lopettanut lääkityksen.

- Huumeiden käyttäjä, ei muuta säännöllistä lääkitystä.

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

Nainen meni gynekologin tarkastukseen.

Lopuksi hän kysyi:
- Eikö teitä lääkäreitä ole pitkästyttävää katsoa aina samanlaiseen alapäähän?

Johon lääkäri:
- Ei nyt sentään, kunhan yläpäät ovat eri näköisiä...