Loputon naru

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.

Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.

Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.

Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.

Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.

Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.

Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.

Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:

- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.

Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:

- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!

Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.

Mikä täysin musta Muumimuki myytiin 2000 eurolla?
- Muumipappa ja sähkökatkos

Mihin raha lentää, kun ostaa raketteja?
-Taivaan tuulin.

Räjäytystyömaalla sattui onnettomuus jossa yksi työmies kuoli. Työkaveri lähti ilmoittamaan suru-uutista leskelle.

Leskirouva itki järkyttyneenä, sitten huolestuneena kysyi:
- Mahtoiko mieheni päästä taivaaseen?

Työkaveri vastasi:
- Varmaankin pääsi, kun ainakin lähti sinne suuntaan.

Miksi kutsutaan puheliasta virolaista?

- SuuBaltiksi.

Kun näkkileipä oli kävelemässä vaimonsa kanssa kadun yli, jäi hänen vaimonsa auton alle.

Mitä näkkileipä sanoi vaimolleen?
- Tulehan muruseni.

Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.

Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!

Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.

Isokokoinen poika nimeltä Iso-Tero matkusti bussilla joka päivä.

Aina bussiin noustessa hän sanoi kuljettajalle:

- Iso-Tero ei maksa.

Kuljettaja ei uskaltanut tehdä mitään, koska Iso-Tero oli niin iso ja voimakas. Näin tapahtui joka päivä.

Lopulta kuljettaja alkoi nostella painoja ja vetää douppia, jotta hän tulisi voimakkaammaksi ja voisi vaatia Iso-Teroa maksamaan.

Puolen vuoden kuluttua kuljettaja olikin voimakkaampi kuin Iso-Tero. Niinpä eräänä päivänä kun Iso-Tero tuli jälleen bussiin ja sanoi, kuten aina ennenkin:

- Iso-Tero ei maksa.

Niin kuljettaja uskalsi nyt kysyä häneltä:

- Ja miksi sinä et maksa?

Iso-Tero katsoi kuljettajaa hämmästyneenä ja sanoi:

- Iso-Terolla on kuukausikortti.

Miten tehdään tamperelainen hulluksi?

- Laitetaan se ensin pyöreään huoneeseen ja sanotaan, että tuolla nurkassa on mustaa makkaraa.

- Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa...

Tuumi Suomipoika merellä, kun ruotsinlaivan kaiteesta roikkui.