Yhteistyökumppanin mainos:
Monet ihmiset kulkevat menopeleillä, mutta työkseen ajoneuvoja ajavat kulkevat tulopeleillä.
Mies meni erääseen firmaan töitä etsimään.
Pomo kyseli mieheltä kaikenlaista ja sitten lopuksi hän kysyi työkokemuksista:
- Onko teillä esittää mitään todistuksia tai suosituksia edellisestä työpaikastanne?
Mies vastasi:
- Ei minulla ole mitään paperisia todistuksia, mutta suositus kyllä on. Nimittäin työpaikassani nimenomaan suositeltiin, että hakisin uuden työpaikan.
Mies oli ensimmäisellä laskuvarjohypyllään koneessa ja valmistautumassa juuri hyppyyn.
Valmentaja antoi viime hetken ohjeita:
- Kun pääset koneesta ulos, lasket hitaasti viiteen ja vedät narusta jolloin varjo avautuu. Muista maahantullessa varautua tärähdykseen.
Mies hyppäsi sitten koneesta ja valmentaja katsoi kauhuissaan kun hyppääjän varjo ei auennut ja mies tippui suoraan maahan!
Kone laskeutui ja valmentaja kiiruhti putoamispaikalle. Kuin ihmeen kaupalla putoamispaikka oli turvesuota ja hyppääjä oli uponnut isoon pehmeään turvekuoppaan.
Valmentaja pääsi kuopan laidalle ja kuuli miehen sanovan kuopan pohjalta:
- ...neljä...
Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.
Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!
Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.
Työpaikan hakija meni haastatteluun ja työnhakijalta kysyttiin:
- Osaatteko kieliä?
Työnhakija vastasi:
- Kyllä osaan, edellisestäkin työpaikasta sain potkut kielimisen takia.
Kun näkkileipä oli kävelemässä vaimonsa kanssa kadun yli, jäi hänen vaimonsa auton alle.
Mitä näkkileipä sanoi vaimolleen?
- Tulehan muruseni.
Espanjassa on vanha perinne, että aina härkätaistelun jälkeen kaupungin pormestarille tarjoillaan härän kiveksiä.
Eräänä päivänä härkätaistelun jälkeen pormestari ihmetteli tarjoilijalle:
- Hassua, kylläpä nämä kivekset olivat tänään pieniä.
Tarjoilija vastasi:
- Herra pormestari, tänään härkä voitti.
Mies kyttäsi ruohikossa sorsia haulikon kanssa.
Kävi niin, että paikalle osui sattumalta metsästyksenvalvoja, joka miehen nähdessään sanoi:
- Ettekö tiedä, että nyt on vesilinnuilla rauhoitusaika?
Samalla hetkellä mies tähtäsi haulikollaan lintuparvea ja ampua jysäytti! Parvesta putosi yksi lintu alas veteen.
Mies sanoin:
- Joo, kyllä tiedän minä... Taas rauhoittui yksi.
Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.
Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.
Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.
Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.
Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.
Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.
Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:
- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!
Turisti katseli kun savolaispoika onki laiturilla.
Kysyi lopulta pojalta:
- Syökö kala?
Poika katsoi ihmeissään turistia ja sanoi:
- Eihän se muuten elä.
Jaa VitsienVitsit.fi |
