


Yhteistyökumppanin mainos:


Mikä on ryhmäseksi savoksi?
- Mulukkutalkoot.
Savolaismies kysyi toiselta:
- Onko Afrikka kaakana?
Kaveri vastasi:
- Ee se voe kovin kaakana olla, Savon Sellulla on yks afrikkalaenen töessä ja se kulukoo polokupyörällä.
Turisti oli hieman eksyksissä ja pysäytti autonsa jossain Kuopion ja Iisalmen välillä tien varressa seisovan savolaisukon kohdalle.
Turisti:
- Anteeksi, mutta viekö tämä tie Kuopioon?
Ukko:
- Puoliks vie, puoliks ei.
Turisti:
- Mitä tarkoitat? Etkö voi yksinkertaisesti vastata viekö, vai ei?
Ukko:
- No tämä puol viep, mutta tuo keskiviivan takanen puolisko viep Iisalmeen.
Miksi savolainen karkasi mielisairaalasta?
- Sille tuli pakko paeta.
Savolaismies kehui kotikuntansa lääkäreitä etelän sukulaisilleen.
- Kuopion sairaalassa on niin etevää henkilökuntaa, että kun eräs mies menetti näkönsä onnettomuudessa, lääkärit panivat hänelle mustikat silmien tilalle, ja nyt mies näkee erinomaisesti.
Sukulainen:
- Vai niin. Minä kuulin juuri miehestä, joka menetti räjähdysonnettomuudessa kaikki sormensa oikeasta kädestään. Satakunnan keskussairaalassa lääkärit ompelivat hänelle uudet sormet lehmän utareista ja nyt mies lypsää niistä kaksi litraa maitoa päivässä.
Savolaismies:
- En usko! Onko joku muka nähnyt hänen tekevän niin?
Sukulainen:
- On, on. Kuulemma joku savolainen, jolla on mustikat silminä.
Savolaisukko kehuskeli kaverilleen:
– Meillä emännän kanssa kipinä syttyy makkuuhuoneessa vielä vuosikymmenten jäläkeennii.
Kaveri ihmetteli:
– Ihanko totta?
– Joo. Viime yönäki peiton alla kipinöi.
– No mittee te teitte?
– Villasukat jalassa pyörin lakanoissa. Sähköstä se vuan oli!
Savolaisemäntä sanoi illalla miehelleen:
– Voisit joskus vähän lämmitellä minua ennen sänkyyn mennoo.
Ukko nyökkäsi ymmärtäväisenä.
Seuraavana iltana emäntä löysi sängystä kuumavesipullon.
– Mittee tämä nyt on?
– No elä hättäile. Minä vasta lämmitellään.
Savolaisukolta kysyttiin baarissa:
– Ootko sinä hyvä naisten kanssa?
Ukko mietti hetken:
– Riippuu vähän naisesta.
– Miten niin?
– No emännän kanssa oon pärjänny kolomekymmentä vuotta.
– Sehän on hyvin!
– Niin, vuan se ee oo vielä kertonu, oonko minä hyvä.
Savolaisukko oli ensimmäistä kertaa Helsingissä hienoon ravintolaan.
Tarjoilija kysyi:
- Onko teillä pöytävaraus?
Savolainen katseli ympärilleen ja vastasi:
- Ee oo. Luulin, että teillä on pöyvät omasta takkoo.
Tarjoilija huokaisi ja ohjasi ukon pöytään.
Hetken päästä hän kysyi:
- Mitä saisi olla juomaksi?
- Mittee teillä on?
Tarjoilija luetteli:
- Vettä, maitoa, olutta, viiniä, konjakkia...
Savolainen nyökkäsi:
- No onhan teillä sitten ihan hyvin asiat.
- Mutta mitä te haluaisitte juoda?
- No jos kerran tarjootte, niin olutta.
Tarjoilija toi oluen ja kysyi:
- Entä mitä saisi olla ruoaksi?
Savolainen katseli ruokalistaa pitkään.
- Paljoko tuo päivän pihvi maksaa?
- Kolmekymmentäkaksi euroa.
- Entäs jos en ota sitä?
- Silloin se ei maksa mitään.
Savolaisen naama kirkastui.
- No sepä sattui sopivasti... Tuokee niitä kaksi!
Hieno rouva läksytti puistossa maleksivaa laitapuolen kulkijaa:
- Te ette taida edes tietää, mitä sana työ tarkoittaa!
Mies vastasi:
- Olen minä sen sanan joskus jossain kuullut… Odottakaas, kun mietin. Juu, se oli Kuopiossa! Siellä poliisi tuli tökkimään minut hereille, kun hieman levähdin penkillä, ja kysyi, että mittee työ siinä makkaatte?
Savolainen meni lääkärille tarkastukseen.
Lääkäri:
- Poltteletko tupakkaa?
Savolainen:
- Noo... en minä, mutta kyllähän se piippu itekseen joskus savuaa.
Savolainen kaupassa kahvinkeitintä ostamassa.
- Onko tämä hyvä kahvinkeitin?
- No onhan se... ainakin jos ei keitä teetä.








