Mainos:
Espanjassa on vanha perinne, että aina härkätaistelun jälkeen kaupungin pormestarille tarjoillaan härän kiveksiä.
Eräänä päivänä härkätaistelun jälkeen pormestari ihmetteli tarjoilijalle:
- Hassua, kylläpä nämä kivekset olivat tänään pieniä.
Tarjoilija vastasi:
- Herra pormestari, tänään härkä voitti.
Savolainen mäkkärissä:
- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.
- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.
- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.
- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.
- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.
- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...
Ontuva mies meni rautatieaseman lipputiskille ja sanoi:
- Kiikkaan edestakaisin.
Lipunmyyjä:
- Kyllä minä sen näen, mutta haluatteko matkustaa johonkin?
Topi oli varsin kokematon kirvesmies ja meni ensimmäistä päivää rakennustyömaalle.
Työpäivä sujui iltaan varsin hyvin ja sitten illalla ruokapöydässä vaimo kysyi Topilta:
- Kuinka eka päivä sujui?
Mies ylpeänä vastasi:
- Pomo sanoi minua hyväksi mieheksi.
Vaimo ei uskonut ja sanoi:
- Älä nyt viitsi.
Topi jatkoi:
- Joo joo, sanoi se! Heti kun minä aloitin työt, niin pomo sanoi
“älä hyvä mies hakkaa vatupassilla nauloja“.
Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.
Kalastaja lähti alukseltaan, työasu päällään, suoraan päivätansseihin, jossa oli menossa naisten haku.
Hän ei kauaa saanut istua, kun viehättävä nainen haki hänet valssille.
Viereisessä pöydässä herrasmiehet ihmettelivät, kun kalalle haisevaa miekkosta hakivat naiset lavalle kaiken aikaa.
Sitten tuli tauko ja kalastaja meni vessaan. Hän sai heti herrasmiehet peräänsä, jotka ihmettelivät yhteen ääneen:
- Minkä ihmeen takia kauniimpi sukupuoli on kiinnostunut sinusta, rähjäisestä ukosta, eivätkä hae meitä ollenkaan?
Kalamies vastasi:
- Kyllä ne vielä herkeää, kun toi matikka ensin kuolee tuonne housuntaskuun.
Ovelta-ovelle myyjä kierteli asuinaluetta ja kysyi erään talon omistajalta, että tarvitseeko halkoja ja klapeja.
Siihen talon isäntä vastasi, että ei tarvita tällä hetkellä ja että pihalta löytyy iso pino polttopuuta.
Seuraavana aamuna oli talon pihalta halkopino ja klapit hävinneet.
Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.
Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!
Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.
Miksi Tolkien kuvaa kirjoissaan puukansaa niin yksityiskohtaisesti?
- Jotta tietäisimme Entistä enemmän.
Riitta Väisänen oli menossa kaupungille shoppailemaan ja hänen miehensä kysyi:
- Milloin tulet kotiin?
Riitta vastasi:
- Tulen heti kymppitonnin jälkeen...
Jaa VitsienVitsit.fi |
