Mainos:
Pikku-Kalle ajoi pyörällä korttelia ympäri ja äiti katseli portailta.
Ensin Pikku-Kalle huusi:
- Katso äiti, minä osaan ajaa vain yhdellä jalalla.
Toisella kierroksella Pikku-Kalle huusi:
- Katso äiti, minä osaan ajaa yhdellä kädellä!
Kolmannella kierroksella Pikku-Kalle huusi:
- Katso äiti, minä osaan ajaa ilman käsiä!
Seuraavan kerran kun Pikku-Kalle tuli äitinsä kohdalle hän sanoi:
- Katfo äiti, minä ofaan ajaa ilman hampaifa.
Pikku-Liisa kinasteli naapurin pikku Kallen kanssa ikuisuuskysymyksestä:
- Kummat on parempia, tytöt vai pojat?
Lopulta Kalle laski housunsa alas ja selitti:
- Tää on mulkku ja sulla ei olekaan tällaista kun sä oot tyttö, lällällää...
Pikku Liisan oli myönnettävä että Kalle oli oikeassa ja niinpä hän juoksi itkien äidin luo.
Pian hän kuitenkin palasi Kallen luo leveä hymy kasvoillaan ja tokaisi:
- Äiti sanoi, että mulla onkin housuissa sellainen kapistus, että kun mää kasvan isoksi, niin mää saan sillä niin monta mulkkua kuin ikinä haluan!
Pikku-Kalle kysyi kaverilta, että käykö teillä kello?
Kaveri vastasi, että käy.
Pikku-Kalle sanoi, käske käydä meilläkin.
Pikku kalle oli suihkussa äitinsä kanssa ja hänen äitinsä sanoo, “älä sitten katso navan alle“.
“Mitä siellä on?“, Pikku Kalle kysyy.
“Siellä on viidakko“, äiti tokaisee.
Seuraavana päivänä pikku kalle on isänsä kanssa suihkussa, ja isä sanoo “älä sitten katso navan alle“.
“Mitä siellä on?“, Pikku kalle kysyy.
“Siellä on karva-mato“, isä vastaa.
Seuraavana päivänä pikku Kallea pelottaa nukkua yksin, ja hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.
“Älä sitten katso peiton alle“, isä ja äiti komentavat. Pikku Kalle nyökkää.
Myöhemmin pikku Kalle katsoo peiton alle ja huutaa “ääk! Karva-mato hyökkää viidakkoon!“
Kalle katseli kun biologian opettaja aloitti kokeen matojen kanssa.
Neljä matoa oli laitettu neljään eri purkkiin.
Ensimmäinen mato oli laitettu purkkiin, jossa oli alkoholia.
Toinen mato oli laitettu purkkiin, jossa oli tupakan savua.
Kolmas mato oli purkissa, jossa oli spermaa.
Neljäs mato oli purkissa, jossa oli multaa.
Yhden päivän jälkeen, nämä olivat tulokset...
Ensimmäinen mato alkoholissa: kuollut.
Toinen mato tupakan savussa: kuollut.
Kolmas mato spermassa: kuollut.
Neljäs mato mullassa: elossa!
Opettaja kysyi, mitä voimme oppia tästä?
Kalle nosti äkkiä kätensä ja sanoi:
- Niin kauan kun juot, poltat ja nussit niin sinulla ei ole matoja!
Pikku Kallen opettaja kutsui Kallen isän luokseen vanhempainiltaan.
– Teidän poikanne on luntannut, opettaja sanoi
– Mistä sinä muka sen tiedät, Kallen isä ärähti
– No kun Kallella ja Liisalla oli täysin samat vastaukset
– Se Liisa siinä on luntannut!
– Ei ole mahdollista
– Kuinka niin?
– Kun Liisalla luki että en tiedä niin Kallella luki en minäkään
Pikku-Kalle söi kotonaan joulupöydässä niin, että riisipuurot ja rusinasopat roiskui lusikasta ja lautaselta pöydälle.
Kallen isä torui poikaansa:
- Olet aikamoinen porsas.
Pikku-Kalle vastasi:
- Eikös porsas ole sian lapsi?
Äiti lähetti Pikku-Kallen kauppaan ostamaan persiljaa. Matkalla Pikku-Kalle kuitenkin unohti tuotteen nimen, ja niinpä hän kysyi kaupassa myyjältä: ”Onko teillä pyllyheinää?”
Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.
Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.
Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?
Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!
Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.
Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...
Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.
Virtasten talossa oli päivällisaika. Isä oli keittiössä kokkaamassa. Yhtäkkiä Pikku-Kalle tuli keittiöön.
Pikku-Kalle näytti mietteliäältä, kun hän istuutui pöydän ääreen.
Isä kysyi:
– Onko mielessäsi jotain, poikani?
Pikku-Kalle vastasi:
– Hmm… on. Miksi sitä kutsutaan, kun kaksi ihmistä makaa toistensa päällä?
Isä nolostui välittömästi ja lehahti tomaatinpunaiseksi. Kukista ja mehiläisistä puhuminen tuntui hieman aikaiselta, mutta samalla hän ei halunnut valehdella pojalleen.
Isä vastasi hieman varovaisesti:
– Sitä kutsutaan rakastelemiseksi.
Pikku-Kalle totesi hetken kuluttua:
– Ei, en usko, että sitä kutsutaan niin.
Nyt isä nolostui entisestään, mutta lopulta sai sanottua:
– Sitä kutsutaan myös naimiseksi.
Pikku-Kalle sanoi:
– Ei, ei sitäkään.
Isä ajatteli, että mikä tuota lasta oikein vaivaa ja tokaisi hermostuneena:
– No mitä helvettiä, sitä kutsutaan nussimiseksi!
Pikku-Kallen silmät alkoivat loistaa ja hän sanoi:
– Nyt keksin! Se on kerrossänky!
Jaa VitsienVitsit.fi |
