Ostin tyttöystävälleni kortin

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.

Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.

Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.

- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.

Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.

Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.

Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.

– Viina tekee sinut pirun paljon kauniimmaksi, sanoi Pekka vaimolleen.
– Mutta enhän minä ole ottanut viinaa, vaimo ihmetteli.
– Et niin, mutta minä olen.

Kaksi miestä istui ravintolassa.

Toinen katsoi ovelle ja sanoi:
- Voi ei, vaimoni ja rakastajattareni tulivat juuri yhdessä tänne.

Toinen vilkaisi ja sanoi:
- Niin minunkin.

Pariskunta oli juuri mennyt nukkumaan, kun miestä alkoi himottamaan. Hetken mietittyään seuraavaa siirtoa hän hiljaa lähestyi vaimoaan takaapäin ja lopulta päästyään tiukasti iholle, kuiskasi hempeästi vaimonsa korvaan:

- Kulta, minulla ei ole housuja...

Vaimo vastasi:
- Anna minun nukkua, huomenna pesen sinulle yhdet.

Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.

Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..

Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.

Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.

Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!

Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.

Vastavihitty pariskunta muutti saman katon alle.

Uskovaisena ihmisenä vaimo ripusti sängyn yläpuolelle taulun, jossa luki:
“Tarvitsen Sinua joka päivä.“

Mies naulasi sen viereen oman kylttinsä:
“Herra, anna minulle voimaa!“

Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.

Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.

Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!

No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.

Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.

Taloon saapui vieras. Kesäaika kun oli, niin istuksivat pihakeinussa. Huomio kiinnittyi naapuriin.

Kylään tullut vieras kauhisteli näkemäänsä, kun toinen naapureista väänsi “tortun“ keskelle pihaa ja osoitti sitä.

Toinen naapureista taas veisti pihlajasta oksan marjoineen, tökkäsi siihen torttuun ja nosti toisen nenälle.

Ääntäkään ei kuulunut. Huitomista ja liikettä vain.

“Mitä tuolla tapahtuu?“ kysyi vieras hämmästyneenä.

Talon isäntä kertoi, että “siellä asuu kuuromykkä-pariskunta ja näyttää olevan taas pahimman luokan riitä kyseessä.

Tuo väännetty “torttu“ tarkoittaa “Haista paska“ ja nuo marjat sitten vastauksena: “Paskan marjat!“

Hämmästys katosi ja muuttui nauruksi.

Mies hinkui sängyssä vaimoltaan sexiä. Mutta vaimo valitti taas jatkuvaan väsymystään ja käänsi miehelleen selkänsä.

Kerran mies sai valittamisesta tarpeekseen ja ilmoitti vaimolleen:
- Nostappa se Barbara sieltä laatikosta sängyn alta ja mene sinä sitten sinne laatikkoon lepäämään.

Nainen avautuu luontaistuotekaupan myyjälle intiimistä ongelmastaan:

- Mieheni ei ole enää pitkään aikaan osoittanut minkäänlaista seksuaalista kiinnostusta minua kohtaan. Emme ole harrastaneet seksiä enää moneen kuukauteen...

Luontaistuotemyyjä kaivaa tiskin alta oudon jauhepussin ja kuiskaa:

- Tämä tuli meille juuri. Se on tehty eräästä Amazonin alueen kasvista, jota paikalliset alkuasukkaat käyttävät voimallisena afrodisiakkina. Se on aivan uusi tuote. Ripottelet vain tätä jauhetta miehesi ruokaan niin voi hyvinkin olla, että peitto alkaa taas heilua.

Rouva ostaa pussin ja ennen lähtöä kauppias pyytää, että jos rouva voisi myöhemmin poiketa kaupassa ja kertoa sitten miten jauhe on toiminut. Koska kyseessä on myyjällekin outo ja uusi tuote, josta ei löydy vielä käyttäjäkokemuksia eikä tietoa oikein mistään.

Rouva palaa iloisena kauppaan jo seuraavana päivänä.

- Ripottelin jauhetta mieheni ruokaan, kuten neuvoitte. Hetken syötyämme, hän äkkiä paiskasi pöydältä astiat lattialle, repi kaikki vaatteeni pois samalla röhkien ja ulvoen kuin eläin. Sitten hän kaatoi minut pöydälle ja aloitti villin, eläimellisen aktin... Olin aluksi hiukan shokissa!

Myyjä päivittelee:

- Herravarjele! Olen syvästi pahoillani rouva. En tiennytkään, että tuote olisi niin vahvaa ja toimisi niin nopeasti.

Rouva sirkuttelee:

- Voi ei se mitään. Se oli oikeastaan aika elähdyttävä kokemus! ...tosin siihen ravintolaan meillä ei enää ole asiaa.

Mies meni hienoon putiikkiin ostamaan vaimolleen seksikästä alusasua.
Kauppa oli melko hintava, hinnat vaihtelivat kahdestasadasta aina viiteensataan asti.

Mitä läpinäkyvämpi alusasu oli, sitä kalliimpi oli hintakin. Mies valitsi
kaikkein läpinäkyvimmän, maksoi 500 euroa ja vei alusasun kotiin.
Hän esitteli asun vaimolleen ja pyysi menemään yläkertaan pukeutumaan siihen ja
esittelemään sitä sitten itselleen.

Yläkerrassa vaimo sai idean ja ajatteli: ”Tämä on niin läpinäkyvä, kuin ei olisi mitään päällä. En pue sitä, vaan esittelen itseni alasti, palautan hepeneen huomenna kauppaan takaisin, ja pidän rahat itse.”

Vaimo tuli alasti portaiden yläpäähän ja alkoi poseerata.
Mies sanoo: ”Hyvä luoja! Luulisi, että viidelläsadalla ne edes silittäisivät sen!”

Pariskunta oli menossa naimisiin. Tuleva aviomies tähdensi tulevalle rouvalle, että hänellä oli tapana pitää aviovuoteen alla laatikkoa, johon vaimo ei saisi milloinkaan katsoa ennen miehensä kuolemaa.

Rakastuneena nainen ilman muuta hyväksyi järjestelyn.

Vuosien vieriessä laatikon salaisuus alkoi kovasti poltella vaimon mieltä ja eräänä päivänä uteliaisuus vei voiton. Hän avasi laatikon ja löysi sieltä kolme tyhjää olutpulloa ja 11,200 euroa rahaa.

Asiaa oli kysyttävä mieheltä ja mies tunnusti puolestaan, että kolme olutpulloa olivat muistutuksena niistä kerroista, jolloin hän oli pettänyt vaimoaan.

Vaimo tuumasi:
- Hmm, sinähän olet paljon matkustellut mies ja sinulla on paljon myös naispuolisia liiketuttavia ja sihteereitä, ei kai tuo kolme pulloa nyt niin paha ole. Entäs ne rahat, mikä niiden tarina on?

Mies:
- Ymmärräthän, se laatikko tuli välillä täyteen ja nuo ovat pullonpalautusrahoja.