


Yhteistyökumppanin mainos:


Vanhapiika meni viinakauppaan ja halusi tietää viineistä.
Ystävällinen myyjä tiedusteli:
- Tuleeko se lihan vai kalan kanssa?
Vanhapiika:
- Ei kun talonmiehen.
Kapteeni on humalasha, kuului lentokoneesta lennonjohtoon.
Entäs varakapteeni? tiedusteli lennonjohto.
Hänkin on humalasha, kuului koneesta.
No, kenen kanssa minä sitten oikein keskustelen? ihmetteli lennonjohto.
Täshä on autopilotti.
Isännällä oli tapana ostaa perjantaipullo.
Pikku-Martta uteli isältä, mitä pullossa mahtaa olla, kun isä muuttuu toisenlaiseksi sitä juotuaan.
Isä kertoi:
- Kuule Martta, juon sitä ihan siksi etten kuule kellon tikitystä ja maanantaina töihin menon kurjuutta.
Hoiperteleva juoppo nykäisi vastaantulevaa rouvaa hihasta ja kysyi:
- Mitä kello on?
Rouva huitaisi miestä käsilaukulla keskelle naamataulua ja huusi:
- Löi juuri yksi!
Tällin saanut mies totesi:
- Olipa hyvä ettei ollut kaksitoista.
Rouva nyyhkytti ompeluseurassa:
- Viina on tuhonnut kotini.
Muut naiset huolissaan:
- Ryyppääkö miehesi niin paljon?
Rouva:
- Ei, mutta pontikkapannu räjähti.
Jos joulupukki konttaa sisään, onko hän humalassa?
- Ei välttämättä. Pukin toimenkuvaan kuuluu, että hän käy vähän väliä kontillaan.
Kaksi miestä juttelivat baaritiskin ääressä.
- Millaista juomaa on jajaja?
- Miten niin?
- No kun siinä Kuustosen kappaleessa lauletaan, että “join murheisiin taas liikaa jajajaa“.
Faktoja baaritiskillä:
- Ootteko pojat kuulleet, että sitä on tässä kaljassakin jotain hormoonia? Oikein naishormoonia!
- Älä ny! Eihän sitä kaljassa sentään...
- Joo-o! Ootte kai huomannu, että kahdeksannen ison tuopin jälkeen, sitä ei enää aikamies pysty kunnolla ajamaan autoa eikä puhumaan järkeviä.
Olin kännissä ja päätin ottaa bussin kotiin.
Se oli huono idea, niitä on mahdoton ajaa selvinkään päin.
Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.
Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.
Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.
Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.
Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.
Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.
Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.
Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.
Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...
Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:
- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.
Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.
Se katseli raatoja ja tuumi:
- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...











