


Yhteistyökumppanin mainos:


Suomen tyhmin kansalainen muutti Ruotsiin... Molempien maiden älykkyysosamäärä nousi!
Kaksi ruotsalaista on metsästämässä. Yhtäkkiä toinen pitää kädellä rintaansa ja lyyhistyy sitten maahan liikkumattomaksi kasaksi.
Toinen hätääntyy ja soittaa hätänumeroon:
-Apua! Ystäväni on kuollut!
Hätäkeskus:
- Rauhoitu. Anna minä autan. Varmistatko ensin, että hän on varmasti kuollut?
Kuuluu askeleiden ääniä... hiljaisuus... ja sitten laukaus!
Ruotsalainen puhuu puhelimeen:
- Nyt on varmistettu. Entä seuraavaksi?
Kaksi ruotsalaista miestä kävelivät käsi kädessä kadulla, kun kirkon ovi avautui ja ulos tuli onnellinen aviopari.
Sven kysyi ystävältään:
- Mitäs tuosta tuumit?
Göran sanoi:
- Enpä tiedä... Minusta tuntuu, ettei tuollaiset seka-avioliitot ole oikein kestäviä.
Oletko kuullut ruotsalaisesta, jonka kirjasto paloi?
Molemmat kirjat menivät, eikä toista ollut edes vielä väritetty.
Suomalainen, ruotsalainen, norjalainen, britti, ja amerikkalainen olivat lentokoneessa.
Yhtä äkkiä koneeseen tuli vika ja kone alkoi täristä. Lentäjä huusi, että lastin painoa piti vähentää. Jonkun pitäisi hypätä.
Britti käveli ovelle, avasi sen, ja huusi: ”For queen!” hypäten samalla ulos.
Lentäjä sanoi, että painoa pitäisi edelleen vähentää.
Amerikkalainen käveli ovelle, huusi ”For uncle Sam!” ja hyppäsi.
Lentäjä huusi, että vielä yhden piti hypätä.
Suomalainen ja norjalainen katsoivat toisiaan, huusivat ”Pohjoisen yhteistyön puolesta!” ja heittävät ruotsalaisen koneesta.
Kuitenkin kesken näytöksen sille tuli yksinkertaisesti aivan hirveä paskahätä.
Niinpä se lähti etsimään vessaa, muttei kuitenkaan löytänyt muuta kuin pienen siivouskomeron.
Ruotsalainen ajatteli:
– Tännepä voin kai ulostaa kenenkään huomaamatta.
Hädästä päästyään ruotsalainen tuli takaisin teatterisaliin, mutta huomasi, ettei siellä ollut kuin yksi mies.
Ruotsalainen kysyi mieheltä:
– Loppuiko näytös, se ihmetteli.
Näytti että mies oli ilmeisesti syönyt suklaata; naama oli aivan ruskea.
Mies vastasi:
– Näytös ei loppunut. Joku idiootti vain paskansi tuulettimeen.
Ruotsalainen hirviporukka kokoontui jahdinaloituspaikalle. Useiden aiempien metsästysonnettomuuksien takia, jokaiselle ajomiehelle laitettiin valkoiset laatat selkään ja rintapuolelle, joihin kirjoitettiin isolla punaisella tussilla teksti:
- Jag är inte en älg.
Mikä tarkoittaa suomeksi “Minä en ole hirvi“.
Jahti alkoi ja noin puolen tunnin päästä kuului yksi laukaus. Sitten onnistuneen kaadon merkiksi, kolme merkkilaukausta.
Porukka kokoontui äkkiä etsimään saalista ja saivat ikäväkseen huomata, että yksi ajomies oli hengettömänä laukauksen osuttua suoraan rintaan.
Hirviporukan johtaja kysyi tiukasti, että kuka porukasta ampui?
Yksi passimiehistä sanoi:
- Minähän se ammuin... Kun tähtäsin, niin ilmeisesti joku risu peitti sen “inte“ sanan ja päätin ampua.
Kuollut, mutta hyväntuoksuinen saari Ruotsissa on Dödö.
Ruotsalainen kuuli psykologiltaan neuvon:
- Sun täytyy saada elämääsi jotain suurta jännitettä.
No tästä ruotsalainen otti neuvosta vaarin.
Seuraavana aamuna hän käveli sähköpylvään juurelle, nousi ylös, otti kiinni sähkölangasta, piti kiinni pylväästä, sai sähköiskun ja kuoli.
Kaksi ruotsalaista oli hirvimetsällä. Toinen heistä lyyhistyi yhtäkkiä maahan ja meni tajuttomaksi.
Hänen toverinsa soitti heti kännykällä hätänumeroon ja sanoi:
”Kaverini kuoli! Mitä minä teen?”
Hätänumerosta vastatiin rauhoittelevalla äänellä:
”Älä hätäile, minä autan. Varmista ensin, että hän tosiaan on kuollut.”
Puhelin vaikeni, kunnes kuului kova pamaus.











