Ryyppäämään vai kotiin?

Poimintoja aiheesta Alkoholivitsit

Isännällä oli tapana ostaa perjantaipullo.
Pikku-Martta uteli isältä, mitä pullossa mahtaa olla, kun isä muuttuu toisenlaiseksi sitä juotuaan.

Isä kertoi:
- Kuule Martta, juon sitä ihan siksi etten kuule kellon tikitystä ja maanantaina töihin menon kurjuutta.

Miksi karhuja ei kohta ole enää?
- Koska kaikki on juotu!

Kaksi palvelutalossa asuvaa vanhaa pappaa piti tapanaan aina silloin tällöin tissutella salaa viinaksia. Lisäksi heillä oli jo molemmilla joitain korkeasta iästä johtuvia vaivoja.

Toinen selitti:
- Lasista tahtoo läikkyä puolet yli kun on tuo Parkinsonin tauti.

Siihen toinen:
- Sinulle sentään jää toinen puolikas lasiin. Minulla taas on tuo Alzheimerin tauti enkä aina muista mihin jätin koko juomalasini.

- Huomenta, onko tämä alkoholistien auttava puhelin?

- kyllä on.

- Hyvä, kuinka Mojitoja tehdään?

Ahti Karjalainen istui pariisilaisessa katukahvilassa ja siemaili konjakkia.

Ranskalainen raittiusintoilija saapui paikalle ja huomautti:
- Tiedättekö, että alkoholi tappaa miljoona ranskalaista vuosittain?

Ahti Karjalainen jatkoi juomistaan ja totesi:
- Mitä se minun juomiseeni kuuluu, minä olen suomalainen.

Hoiperteleva juoppo nykäisi vastaantulevaa rouvaa hihasta ja kysyi:
- Mitä kello on?

Rouva huitaisi miestä käsilaukulla keskelle naamataulua ja huusi:
- Löi juuri yksi!

Tällin saanut mies totesi:
- Olipa hyvä ettei ollut kaksitoista.

Miksi teinit kadehtivat mustekaloja?
- Niillä on aina kahdeksan lonkeroa mukana.

Matti kysyi Villeltä:
- Mitä eroa on minulla ja viikingillä?

Ville vastasi:
- Ei aavistustakaan...

Matti:
- Kun viikingit palasivat taistelun jälkeen kotiin, alkoivat juhlat ja juomingit. Mutta kun minä tulen kotiin juominkien jälkeen, alkaa varsinainen taistelu.

Faktoja baaritiskillä:

- Ootteko pojat kuulleet, että sitä on tässä kaljassakin jotain hormoonia? Oikein naishormoonia!

- Älä ny! Eihän sitä kaljassa sentään...

- Joo-o! Ootte kai huomannu, että kahdeksannen ison tuopin jälkeen, sitä ei enää aikamies pysty kunnolla ajamaan autoa eikä puhumaan järkeviä.

Kaverukset Harri ja Hanski ryyppäsivät Hanskin kotona.

Myöhemmin illalla Hanski kysyi Harrilta:

- Jos saisit valita kumpaan sairastuisit, alzhaimeriin vai parkinsonin tautiin, niin kumman valitsisit?

Harri siinä pohti asiaa tovin, kunnes vastasi:

- No, kai mä sen parkinsonin ottaisin. On kai se parempi läikyttää puolet tuopista pitkin kapakan lattioita, kuin unohtaa tyystin, että mihin helvetin pöytään mä sen mun tuopin just jätin.