


Yhteistyökumppanin mainos:


Pariskunta oli menossa naimisiin. Tuleva aviomies tähdensi tulevalle rouvalle, että hänellä oli tapana pitää aviovuoteen alla laatikkoa, johon vaimo ei saisi milloinkaan katsoa ennen miehensä kuolemaa.
Rakastuneena nainen ilman muuta hyväksyi järjestelyn.
Vuosien vieriessä laatikon salaisuus alkoi kovasti poltella vaimon mieltä ja eräänä päivänä uteliaisuus vei voiton. Hän avasi laatikon ja löysi sieltä kolme tyhjää olutpulloa ja 11,200 euroa rahaa.
Asiaa oli kysyttävä mieheltä ja mies tunnusti puolestaan, että kolme olutpulloa olivat muistutuksena niistä kerroista, jolloin hän oli pettänyt vaimoaan.
Vaimo tuumasi:
- Hmm, sinähän olet paljon matkustellut mies ja sinulla on paljon myös naispuolisia liiketuttavia ja sihteereitä, ei kai tuo kolme pulloa nyt niin paha ole. Entäs ne rahat, mikä niiden tarina on?
Mies:
- Ymmärräthän, se laatikko tuli välillä täyteen ja nuo ovat pullonpalautusrahoja.
Kaksi miestä istui ravintolassa.
Toinen katsoi ovelle ja sanoi:
- Voi ei, vaimoni ja rakastajattareni tulivat juuri yhdessä tänne.
Toinen vilkaisi ja sanoi:
- Niin minunkin.
Kaksi miestä istuu junassa. Toinen mies tuijottaa ja tuijottaa toista kunnes tuijotuksen kohde hermostuu ja kysyy:
- Mitä sinä oikein tuijotat?
- Sitä vain, että jos viiksiä ei oteta huomioon, niin näytät aivan vaimoltani.
- Viiksiä? Mutta eihän minulla ole viiksiä!
- Ei teillä...
Nainen oli rakastajansa kanssa sängyssä peuhaamassa, kun aviomies saapui kotiin.
Nainen käski rakastajan mennä nurkkaan seisomaan kuin patsas. Pikaisesti nainen valeli rakastajan vauvaöljyllä ja talkilla.
Aviomies saapui makuuhuoneeseen ja kysyi:
- Mikä tuo patsas on?
Nainen vastasi:
- Ostin sen, kun näin Virtasilla samanlaisen.
Mies ei epäillyt kummoisempia ja pariskunta kävi yöpuulle.
Mies kuitenkin heräsi yöllä ja meni jääkaapille, otti sieltä muutaman oluen sekä voileivän ja palasi makuuhuoneeseen, käveli patsaan eteen ja sanoi:
- Ota tästä vähän välipalaa. Seisoin itse Virtasilla kolme päivää enkä saanut edes lasillista vettä.
Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!
Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.
Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.
Mies istui vaimonsa kanssa keskustellen niitä näitä ja jutun aiheeksi tuli jossain vaiheessa eutanasia.
Siihen varsin herkkään, elämän ja kuoleman rajamailla liikkuvaan aiheeseen mies totesi vaimolleen:
- “Lupaathan ettet päästä minua sellaiseen vihannesmaiseen tilaan, jossa elämäni on riippuvainen jostain sähköisestä laitteesta ja ravinnontarpeeni tyydytetään nesteillä. Jos näet minun olevan siinä jamassa niin lupaathan kytkeä elintoimintojani ylläpitävät laitteet pois päältä ja lopettaa nesteytyksen.“
Sanomatta mitään vaimo nousi, otti kaukosäätimen ja sulki television, sammutti internetin sekä tietokoneen ja kaatoi kaljan viemäriin...
Mies antoi vaimolleen joululahjaksi housut.
Toisessa lahkeessa luki “Hyvää Joulua“ ja toisessa “Onnellista Uutta Vuotta“.
Olipa mukana myös kortti, jossa mies kertoi tulevansa pistäytymään pyhien välissä.
Vastavihitty pariskunta muutti saman katon alle.
Uskovaisena ihmisenä vaimo ripusti sängyn yläpuolelle taulun, jossa luki:
“Tarvitsen Sinua joka päivä.“
Mies naulasi sen viereen oman kylttinsä:
“Herra, anna minulle voimaa!“
Vaimo huusi miehelleen:
- Senkin apina!
Mies vilkaisi kenkäkaappiin ja vastasi:
- Itse olet tuhatjalkainen.











