Sisustusriihi

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

Pariskunta oli menossa naimisiin. Tuleva aviomies tähdensi tulevalle rouvalle, että hänellä oli tapana pitää aviovuoteen alla laatikkoa, johon vaimo ei saisi milloinkaan katsoa ennen miehensä kuolemaa.

Rakastuneena nainen ilman muuta hyväksyi järjestelyn.

Vuosien vieriessä laatikon salaisuus alkoi kovasti poltella vaimon mieltä ja eräänä päivänä uteliaisuus vei voiton. Hän avasi laatikon ja löysi sieltä kolme tyhjää olutpulloa ja 11,200 euroa rahaa.

Asiaa oli kysyttävä mieheltä ja mies tunnusti puolestaan, että kolme olutpulloa olivat muistutuksena niistä kerroista, jolloin hän oli pettänyt vaimoaan.

Vaimo tuumasi:
- Hmm, sinähän olet paljon matkustellut mies ja sinulla on paljon myös naispuolisia liiketuttavia ja sihteereitä, ei kai tuo kolme pulloa nyt niin paha ole. Entäs ne rahat, mikä niiden tarina on?

Mies:
- Ymmärräthän, se laatikko tuli välillä täyteen ja nuo ovat pullonpalautusrahoja.

Naimisissa oleva mies ajatteli, että hän voisi antaa vaimolleen syntymäpäivälahjaksi
yllätyksen ostamalla hänelle rintaliivit. Hän meni sisään naisten kauppaa melko
peloissaan, mutta myyjätyttö otti komennon auttaessaan häntä.
Väri ja hinta oli nopeasti sovittu, mutta koon kanssa tuli ongelmia.

Myyjä:
- No, herra. Ovatko ne meloonin kokoiset? Kookospähkinän? Greipin? Appelsiinin?

Mies:
- Ei... Ei mitään sellaista.

Myyjä:
- Miettikää nyt herra. Täytyy olla jotain, joka muistuttaa vaimonne povea.

Mies mietti pitkään ja hartaasti ja sitten katsahti myyjään ja sanoi:
- Oletteko koskaan nähneet spanielin korvia?

Emäntä huusi isännälle:
- Minä kyllä lähen tästä talosta!

Isäntä lukee lehteään ja tuumaa rauhallisesti:
- Noo, se on sinun asia.

Emantä poistuu kiukkuisena kammarin puolelle, mutta tulee kotvan kuluttua takaisin ja sanoo jo hieman rauhoittuneena:
- Eiköhän panna tuo piika pois meiltä?

Johon isäntä edelleen rauhallisesti:
- Eipähän tuo tunnu panemalla lähtevä.

Pariskunta oli juuri mennyt nukkumaan, kun miestä alkoi himottamaan. Hetken mietittyään seuraavaa siirtoa hän hiljaa lähestyi vaimoaan takaapäin ja lopulta päästyään tiukasti iholle, kuiskasi hempeästi vaimonsa korvaan:

- Kulta, minulla ei ole housuja...

Vaimo vastasi:
- Anna minun nukkua, huomenna pesen sinulle yhdet.

En ole koskaan ymmärtänyt miksi naiset rakastavat kissoja.

Kissat ovat itsenäisiä, ne eivät kuuntele, ne eivät tule sisään kun niitä kutsutaan.
Ne haluavat olla koko yön ulkona, ja kun ne sitten tulevat kotiin, niin ne haluavat olla yksin, syödä ja nukkua.

Toisin sanoen:
kaikkia näitä ominaisuuksia joita nainen rakastaa kissassaan, hän vihaa miehissä!
Miksi, voi miksi meitä näin sorretaan.

Tärkeintä kahvinkeitossa ja parisuhteessa on se että on pannu.

Milloin tietää olleensa kauan naimisissa?
Kun vaimossa ei ole muuta kiinteää kuin kulut ja miehessä ei muuta jäykkää kuin asenne.

Kaksi miestä istui ravintolassa.

Toinen katsoi ovelle ja sanoi:
- Voi ei, vaimoni ja rakastajattareni tulivat juuri yhdessä tänne.

Toinen vilkaisi ja sanoi:
- Niin minunkin.

Mies tuli töistä kotiin.

Vaimo alkoi heti tivaamaan:
- Oletko sinä käynyt maksullisissa?

Mies ihmeissään:
- En ole. Kuinka niin?

Vaimo:
- No täällä on lasku joltain Heleniltä!

Mies meni naisten alusasuja myyvään liikeeseen ja katseli ujostellen ympärilleen.

Myyjäneiti tuli sitten palvelemaan häntä:
- Hyvää päivää, mitähän sitä herralle saisi olla?

Meni vähän aikaa ja mies sai lopulta sanotuksi:
- Vaimolle pitäis hankkia rintaliivit...

Myyjä luetteli eri kuppikokoja, johon mies sanoi:
- En oikein tiedä...

Palvelualtis myyjä tuli miestä puolitiehen vastaan ja kysyi:
- Ovatko vaimonne rinnat greipin kokoiset?

Mies pudisti päätään...

Myyjä kysyi:
- Ovatkos ne omenan kokoiset?

Mies pudisti edelleen päätään...

Myyjä vielä kysyi:
- Onko hänen rintansa kananmunan kokoiset?

Siihen mies vastasi nopeasti:
- Juu, sellaiset paistetut!