


Yhteistyökumppanin mainos:


Aviopari valmistautui nukkumaanmenoon.
Mies toi vaimolle yöpöydälle lasillisen vettä ja Panadolin.
Vaimo:
- Mikä tämä on?
Mies:
- Se on Panadol, sinun päänsärkyysi.
Vaimo:
- Mutta eihän minulla ole päänsärkyä.
Mies:
- Ai, eikö?
Mikä on Mikko Kososen paras saavutus?
- Pani maijan vilkkumaan.
Anna nyt, mies mankui vuoteessa vaimoltaan.
– “Enkä anna. Sitä säästetään perhejuhlia varten“, sanoi vaimo.
– “Kuule, antaisit nyt. Mulla on niin perskeleen paha olo.“
– “Sen siitä saa, kun sillä lailla ryyppää. Krapula on sinulle ihan oikein.“
– “Anna nyt“, mies jatkoi vonkaamistaan.
– “Minä en enää jaksa sinun kanssasi. Ota sitten, omapa on asiasi.“
Mies ryntäsi riemuissaan jääkaapille, avasi huushollin ainoan samppanjapullon ja kuului valtava pamaus, kun korkki lensi kattoon.
Silloin kuului lastenhuoneesta moittiva ääni:
– “Olisit vaan antanut sille, mutsi. Nyt se meni ja ampui itsensä!“
Kaappo oli ollut koko päivän ryyppäämässä kavereillaan ja sitten tuli aika täyttää lupaus ja mennä yöksi kotiin vaimon luokse.
Vaimon ärjyä suhtautumista juopotteluun, mies yritti laimentaa sanomalla:
- Voi miten ihanalta sinä Hilma-rakkaani tänään näytätkään...
Vaimo ärähti kaulin kädessään:
- Kumpa voisin sanoa saman sinusta!
Pahimman tilanteen jo mentyä ohi Kaappo sanoi varoen:
- Kyllä voisitkin, jos valehtelisit niinkuin minä.
Nainen valitteli miehelleen kun hänellä on niin pienet rinnat.
Mies totesi siihen:
- Hiero niitä vessapaperilla.
Nainen:
- Miten se muka auttaa asiaa?
Mies:
- On se ainakin tuohon takamukseen tehonnut.
Simppa ja Mallu olivat olleet aviossa vasta pari viikkoa.
Simppa halusi lähteä kaupungille oluelle vanhojen kamujen kanssa, ja sanoi Mallulle:
- Kulta, tulen kohta takaisin.
Mallu kysyi:
- Minne olet menossa, armaani?
Simppa vastasi:
- Käyn vain kaljalla, söpöliini.
Mallu sanoi:
- Tahdot siis oluen, rakkaani.
Mallu aukaisi jääkaapin oven ja esitteli suuren valikoiman erilaisia ulkolaisia olutmerkkejä.
Simppa ei tiennyt mitä sanoa, lopulta hän keksi vain lausua:
- Niin, namuseni, mutta baarissa saa sentään näin helteellä jäädytettyjä tuoppeja...
Mallu keskeytti hänet sanomalla:
- Haluat siis jäädytetyn tuopposen, pupuseni?
Mallu otti pakastimesta ison tuopin, joka oli lähes umpijäässä.
Simppa näytti kalpealta ja sopersi:
- Kyyhkyläiseni, mutta baarissa saa niitä herkullisia välipaloja ja mutusteltavia. Tulen ihan pian takaisin, ok?
Mallu vastasi:
- Haluat siis välipaloja ja herkkuja, armaani?
Mallu otti uunista ison pellillisen erilaisia purtavia, kanansiipiä ja porsaakylkiä ja niin edelleen.
Simppa änkytti:
- Mutta oma hunajaiseni, baarissa sentään kuulee ronskia kieltä, äijäin kiroilua ja sen sellaista...
Mallu huusi kovaan ääneen:
- Kaipaatko ronskia kieltä kusipää? Juo tuo vitun kaljasi tuosta helveltin jäädytetystä lasista ja ahda kitusiisi nuo perkeleen naposteltavat, koska olet nyt saatana soikoon naimisissa etkä ole menossa minnekään. Menikö kaaliin, senkin mulkku?!
Mies oli autuaasti unohtanut vaimon syntymäpäivän ja vaimo naama punaisena huutaa pihalla:
- PRKL, jos huomenaamuna autotallin oven edessä ei ole jotain uutta, punaista ja mistä neula nousee 5 sekunnissa nollasta sataan, niin kyyti on kylmää!
Seuraavana aamuna oven edessä oli pieni rusetilla varustettu laatikko, nainen avasi sen ja sisältä löytyi uusi punainen henkilövaaka.
Mies on edelleen kriittisessä tilassa...
Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.
Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.
Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.
- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.
Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.
Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.
Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.
Psykiatri sanoi asiakkaalleen:
- Kertokaa omin sanoin, mikä ahdistaa.
Asiakas:
- Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta siten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli siis automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun velipuoleni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi.
Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahdistaa...











